Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2018.

Urheilijoita

Markkinoiden seuraaminen sai vanhuksenkin muistelemaan karhulalaisen lentopallon syntyvaiheita. Lähinnä silloin aamuyön ajatus kohdistui Montosen veljessarjaan ja heidän elämänkohtaloonsa. Montosen veljesten tutuksi tuli perheemme lasten, sopimattomaksi jääneiden, vaate- ja kenkälahjoituksen kautta.Pojat asuivat silloin Syväsalmen lastenkodissa, jossa he loistivat voimistelijoina ja vauhdittomissa pituushypyissä. Siihen aikaan ei vielä ollut sosiaalilainsäädäntöä. Sen sai aikaan vasta sosiaalidemokraattisen Matti Kuusen kirjoittelu sodanjälkeisessä ajassa. Syväsalmen lastenkoti eli myös silloisessa köyhyydessä, paljolti lahjoitustenkin varassa. Oli vain luonnollista, että urheilulahjakas Montosen veljeskunta, Heikin ja Kyöstin johdolla, ohjautui Popiniemen Ponnistukseen. Keskeisenä harrastuksena, hyvin siihen aikaan ja veljesten harrastuksiin sopinut lentopallo. Veljesten vanhimpia en muista. Kytiksi-kutsuttu loukkaantui vakavasti varusmiespalveluksessa. Hän hoiti aluksi valmentajana

Kiina

Tavallisen kadunpolkijan tiedot Kiinasta ovat ihan liian hatarat. Aasialaiset silmät eivät vielä kohdista ajatusta oikeaan paikkaan. Kansoja on suuressa maanosassa monta: kiinalaiset, etelä-korelaiset, japanilaiset, taiwanilaiset ja sitten vielä pohjois-korealaiset. Kaikkien silmänluomet poikeavat Euroopassa totutusta. Jo kauppakumpppanuus kuitenkin edellyttää, että maakohtaisia tilastoja tulisi edes kohtuullisesti tietää. Entä se korkea sivistystaso, jota suomalaisilla väitetään olevan? Kyllä mahtavan, nopeasti kasvavan suurvallan olisi saatava sille kuuluva paikkansa kansakuntien vertailussa. Elämisen taso ei vielä ole keskiarvoisesti Pohjolan luokkaa, eikä EU:n. Maan suuri maaseutu-pinta-ala laskee arvioita laajalti. Kasvava väkiluku,joka nyt nyt on yli 1,4 miljardia, pysyy jatkuvasti kovassa vauhdissa. Kiina on jo ohittanut mm. USA:n lihasta saatavan keskimäärän. Tiedot ovat National Geographic-julkaisusta no 2, joka vastaaa niiden oikeudesta. Myös kaupungistuminen on ripeää. K

Kaupunkistrategia

Sain käsiini Kotkan kaupunkistrategian. Rohkea se ainakin oli ja kehitysjohtajan kädenjälkeä siinä näkyi. Saa sitten nähdä, miten se suunnitelma aikanaan toteutuu. Mutta jos-sanaa olisi aikaisemman kaupunginjohtajan kannattanut lukuisissa paikoissa viljellä. Se ei, itseluottamukseen vedoten, vain käynyt, lopun saatoimme havaita. Nykyisen kaupunginjohtajan asenne muistuttaa jopa uhkarohkealta. Ainakin näin vanhuksen silmissä. Siinä määrin johtajavakanssit vaihtuvat. Totista kulttuurijohtajaa Kotka, menneisyyteensä tiukasti vedoten, tarvitsee. Kehitysjohtajan kotiseuturakkaus lienee palkankorotuksella hoidettavissa. "Oh weh", sanoisi saksalainen. Tietävätkö hekään, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja pitääkö olla jo huolissaan? Kaupunkistragia tällaisella rikkaan menneisyyden kaupungilla pitää olla. Siitä emme tingi. Se on sitten eri asia, mihin asetamme painopisteemme. Koulutukseen, kulttuuriin vai kaupallisuuteen? Tietääkö Cursor Oy kaiken tulevaisuudesta? Onko siinä se str

Helle

Jotenkin tästä helteestä on toivuttava. Se tapahtuu hiljalleen, vähitellen. Aikaa siinä kuluu, ikä alkaa painaa. Mutta vaikuttakoon mikä hyvänsä, Lehtisen Oikan elämäntyö purjelentäjänä ja vanhan Olympia-koneen rakentajana ansaitsee korkeimman arvostuksen. Sitä tuskin haluaa kukaan pois ottaa, minä entisenä Suntionkadun asukkaana kaikkein vähiten. Se mitä Kymin lentokentällä on pitkään tehty, ansaitsee koko kaupungin alueelta kunnioituksen. Muita huolestumisen aiheita kyllä löytyy. Mieleeni tulee silloin muun muassa muutos meriveden lämmössä. Se tuppaa nimittäin kohoamaan ja aina silloin meren kasvusto ottaa väärän suunnan. Leväkukinnot lisääntyvät ja samalla kaupungin lahdissa menettää uiminen nautintonsa. Vain sisätiloissa voidaan nauttia veden viilentävästä vaikutuksesta. Paljon puhutaan siitä, onko syyllinen löydettävissä. Kuinka kaukaa pitää hakea? Arktisten jäävuorien liian nopeasta halkeamisestako? Luen juuri National Geographic-lehteä, jossa päätoimittaja Susan Goldberg, jo

Tehtävä

Iso on tehtävä, se vain pitää saada valmiiksi: kaupunkistrategia. Maailma muuttuu eri kohdista nykyisin niin arvaamattomilla tavoilla. Lopulta se on kuin lottoamista. Joku onnistuu, joku ei. Onnistujalle nousevat portaat ja sen mukana palkat kuin itsestään. Comeron Sawyer ei onnistunut, eikä edellinen kaupunginjohtaja. Jos nyt menisi paremmin, kun kysytään peräti kansalta. Epäilen. Koska kansa äänestää lähes aina sitä, joka eniten antaa. Vaikka velaksi. Kaupunkistrategia ei synny itsestään, mutta sen on valmistuttuva. Ei auta, että kokoomuspuolueen kokouksessa, nyt väliaikaisesti, puheenjohtajan ja hänen haastajansa välit ovat oikeaan suuntaan kääntymässä. Taistelu taukoaa vain hetkeksi. Suhteet pääkaupunkilaisen ja nykyisen puoluejohdon välillä vaativat ainakin vielä yhden yhteenoton. On se loukkaantuminen edellisen kokouksen päättäneistä vaaleista niin syvällä. Ounastelen - vastakosto tulee. Kokoomuspuolueessa siis ainakin sauhuaa. Juha Sipilä selvitti kyllä, mitkä keskustan vaat

Miljardit

On turha väittää, ettei Norja rauhankin aikana tue suomalaista teollisuuta ja sen myötä osallistu koko Pohjolan ulospäin näkyvään voimaan. SK 19:ssa Karo Hämäläinen kirjoittaa, että pääomillaan kyseinen valtio tukee saman tien myös mm. Suomen Puolustusvoimia. Pohjoisen valtiot näyttävät ja ovatkin voimakkaita puolustamaan omaa, ainakin sijoituksilla lunastettua maataan. Kannattaa siis tarkasti tutkia, mitä hiihtomaana täällä parhaiten tunnettu valtio saa aikaan. Norjan valtion eläkerahasto on merkittävä Suomeen sijoittaja. Tämä ei poista tunnetta, etteikö vielä enemmille sijoituksille olisi tilaa. Suurimpana kohteena on nähtävä kansainvälinen Apple, joka on vain yksi yhtiö 72 eri maassa. Jo tämä antaa kuvan siitä, että olemme tekemisissä taloudellisesti voimakkaan valtion kanssa. On selvää, että monessakin mielessä Norjaan halauaisivat muutkin tukeutua, kuin vain Pohjoismaat. "Öljytyt miljardit" ovat kaikille Pohjoismaille edullinen tapa saada ja nautia monimuotoista tuke

Sotatarinoita

Miten nykynuorisomme näkee maamme sota-ajan? Otsikko oli jo siinä määrin provokatiivinen, että se suorastaan kehoitti ja houkutteli yo-kirjoituksissa valitsemaan aiheen. Iiris Vartiainen on varmasti ansainnut palkkionsa. Mutta hänen kirjoituksensa herätti ajatuksia, sillä kaikkiin kysymyksiin hänkään ei vastannut. Eikä sellainen tarkkuus liene ollutkaan aiheitten laatijan tarkoitus. Iiris Vartiainen lähtee alkuun siitä, että sotamenestyksiä pidetään ikäänkuin itseisarvoina ja "Talvisodan henkeä" pidetään yhä elossa. Sitä voidaan sitten yhdistellä ihan mihin tahansa.Taustastaan  hän vaikeni. Ajatuksia kirjoitus todellakin herätti, itse tuon pelkoa ja kauhua herättäneen ajan kokeneena. Ensin 10-vuotiaana sotapakolaisena lähellä armeijamme päämajakaupunkia Mikkeliä viholliskoneitten pommitusreittejä seuraten ja desantteja peläten. Sittemmin Kouvolan rautatieristeyksen pommituksessa äitini ja sisareni kanssa metsään paeten ja pyörtyen. Sinä helmikuisena päivänä kaksitasohävittä

Nähty

Kuvitella osaamme, mutta tarpeeksiko? National Geographic no 2. vetää esiin, mitä puhelimemme, kameramme ja yleiset satelliitit luovuttavat tietoja meistä joka hetki. Ajatellaanpa, että jollakin alueella esiintyy todella paljon astmaa.Tulvaveden liikkeet ja pienhiukkaset ilmoittavat silloin ilmansaasteista. Voit silloin alkaa tarkastella vaikka paikkoja, missä kuorma-autot seisovat paljon joutokäynnillä. Mihin suuntaan saasteet pääsevät? Voisimmeko valmistaa lisää viherkattoja, ohjata veden virtausta tai muuttaa sen ajoreittiä? Tekninen valvont laajenee. Kaupunkien toimintaa, jopa sinua pideään silmällä. Kaikki  olemme tarkkailun alla. Turvallisuushakuisuus on taikasana, sen avulla voidaan tehdä vaikka mitä! Kaupunkiarkkitehti, hollantilainen innovaattori on innostunut kehittämään mm. maaleja, jotka vaihtavat lämpötilan mukaan värejä. Miksi tyydytään kehittämään vain ajoneuvojen saasteita, hän kysyy? Miksei tarkkailla suoraan lämpötiloja, jotka vaihtavat maalien värejä. Tulevat sähkö

Taivastelua

Vuonna 2017 alettiin rakentaa 43 000 asuntoa. Kaistapäisiä ennätysvuosia ei silti kyetty lähestymään. Vuosina 1973 ja 1974 myllyt pyörittivät betonia elementtilaitoksissa vielä enemmän, 73 000 asuntoa valmistui. Presidentti Kekkosen ajan Suomi urbanisoitui. Kerrostaloja kohosi keskustoihin ja niiden lähialueille. Sinkkujen yhä lisääntyessä asunnot pienenivät, 40 neliötä riitti. Senioriasunnoissa kulki samaan suuntaan. Myös sijoittajat suosivat siihen aikaan pieniä asuntoja. Niitä oli helppoa vuokrata. Se oli kehityksen suunta. Avioerot lisääntyivät ja kehitys synnytti jättirakennuksia. Asunnot, kauppakeskukset ja toimistotilat yhtyivät kokonaisuuksiksi. Syke kiihtyi. Kahvilat ja kaupat yleistyivät. City-asuminen tuli muotiin. Se helpotti arkea sanottiin. Ekologisuus käsitteenä korostui. Puolueena alkoi Vihreiden eteenpäinmeno  . Hiilikaivoksia haluttiin sulkea, atomivoimalaitokset kirottiin, koulutusta hoettiin. Lopputuloksesta ei niin väliä. Tietysti mielipide-ero sai aikaan taiste

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Pääsiäinen

Pääsäisenä meillä lastenkin oli syötävä lammasta. Munia värjättiin ja kaikkea piti ainakin maistaa. Silloin, vielä ortodoksisessa perheessä, pääsiäinen tuntui juhla-ajalta. Paastoa ei sen enemmin kunnioitettu, suomalaisia kun oltiin, mutta monenlaista ruokaa oli tarjolla. Lihavuus oli kyllä tunnettu, se kuului vain hyvinvoiville perheille. Sellaisia me emme suinkaan olleet. Palkat tuntuivat pieniltä ja niin ne olivatkin. Naapureilta saatiin lainaksi, jos omat varat eivät ruokalaskuihin riittäneet.          Muistini lokeroissa ei ole, kun molemmat, Pietarissa koulunsa käyneet vanhempani ottivat suomalaisen sukunimen. Sisareni Veera, kaksi ja puoli vuotta minua vanhempi, jo edesmennyt,  koulunsa paremmin suorittanut, olisi varmaan ollut muistavampi. Isäni sukuhaara piti joka tapauksessa Rantamo-nimeämme kauniimpana kuin äitini perheen Kaskea. Siihen aikaan ei lapsilta juuri kysytty tällaisia, suuria asioita. Lelut, leikkiminen ja sään mukaan pukeutuminen olivat korkeintaan niitä lapsil

Syyria

Jo kahdeksas vuosi sotaa Syyriassa. Niiden seurauksena maan presidentti lupasi uudistuksia, joita ei ole tullut. Sota on vaatinut yli 500 000 kuollutta. Tilanne on siis lohduton. Venäjän presidentti Vladimir Putin on kaiken aikaa tukenut al-Assadia, mutta nyt vetänyt osan joukoistaan pois. Tuki vaikuttaa siten heikentyneen. Vain Venäjän ilmavoimat jatkavat toimintaa. Harkitseeko Putin koko Syyriasta luopumista ja samalla vaikuttavansa al-Assadin tukeen? SK 12 luo oman kuvansa Syyrian sodasta. Kellään ei ole siellä tarpeeksi vaikutusvaltaa, kansainväliset toimet ovat ponnettomia. Syyriasta näyttää muodostuvan ns. pysyvä matalan tason konflikti, uusia paikallisia rintamia aukeaa. YK:n tekemä sopimus tulitauosta ei näytä onnistuvan. Tilanne siis jatkuu, al-Assadin sotilaat ovat käyttäneet hyväkseen tilaisuutta vallata omaa aluettaan takaisin. Mitä tapahtuu, jos Lähi-Itä pääsisi joskus rauhoittumaan? Heräisikö aggressiivinen Putin silloin uudelle suunnalla, esimerkiksi pohjoisessa. Ven

Energia

Kotkan Energialaitos ei enää kokeile, vaan on. Kokeilunsa se on aikanaan jo tehnyt, onnistunut tai epäonnistunut. Kaikkein useimmiten kuitenkin onnistutnut. On siis oikea paikka uudelle kaupunginjohtajalle tulla esiin mielipiteineen. Hamina-Kotkan Satama on myös onnistunut suuressa kuvassa. Siinäkin suhteessa esiintuloa voidaan perustella. Saadaan aikaan niihin liittyviä kysymyksiä. Odotellaan kuitenkin jotakin. Varovaisesti uusi kaupunginjohtaja etenee. Se ominaisuus tuskin leimaa kaungin tulevaisuuden suunnittelua. Satama menestyy, mutta vain tietyillä ehdoin. Ennusmerkit ainakin näyttävät hyviltä. Kiertotalous nostaa päätään. Annetaan uuden kaupunginjohtajan rauhassa merkitä lempipaikkansa. Samoin aikaa käyttäen tuokoon pesueensa mukaan Kymenlaaksoon. Kavereita kaikille ja ystäviä kyllä täältä löytyy. Se, että yhteisöllisyys on kokonaisuus ja vaatii fyysistä läsnäoloa, miellytti vahaa kymiläistä. Toivottavasti kotoutuminen Kotkaan onnistuu myös siinä suhteessa, että johtaja näky

Voitto

Tietysti kyse on Putinista, Venäjän presidentistä. Voitto syntyy, vaikka ilmassa on kysymysmerkkejä. Ei tarvita mitään kampanjaa.presidentinvaaleissa voi voittaa se henkilö, jota hyvin yleisesti kannatetaan.  Tärkeää on, että presidentti vain valaa uskoa kuulijoihinsa. Sanoma, että Venäjä pystyy loihtimaan loistavan tulevasuuden lapsilleen ja jatkoksi lastenlapsille. Tosin pelkkä sanoma ei riitä, siihen on tarvittu joitakin sivustavoimia. 100 000 henkeä vetävälle stadionille on palkoin hankittu kannattajia  yliopistoista ja työpaikoilta. "Me teemme sen", Putin päätyi julistamaan Levottomuutta herätti ulkomaailmassa hänen mahtailunsa Venäjän uusista ydinaseista. Jos hän halusi esiintyä optimistisena, ei kylmän sodan aseita olisi tarvittu. Vain viittaukset  onnistuneisiin talouden kohtiin olisivat olleet vaikuttavampia. Mutta vaikeaa oli nyt taloutta vetää esiin, koska vastustajat olisivat silloin riemastuneet: taloushan oli koko ajan lasketellut alamäkeä! Krimin valloitus he

Dynastia

Tuskin monikaan muistaa, että Suomi on solminut moloémpien Koreoiden kanssa suhteet jo kohta 50 vuotta sitten. Pohjois-Koreaan hoidettiin suhteita Pekingin kautta. Aluksi oltiin toiveikkaita. Pohjois-Koreaa pidettiin silloin itsenäiseksi valtioksi. Sodassa rikki menneestä valtiosta oli kohoamassa harvinaisen vauras yhteiskunta. Mutta uhkat torjuttiin suurella armeijalla. Se sai voimavaroja kokoonsa nähden riittävästi.    Kim Il-sung toimi kuin itsevaltias. Hän sijoitti valtion rahaa miten halusi. Armeija viehätti ja siitä marsalkka Kim Il-sung etsi tukijansa. Vasta kakkoseksi hän merkkasi jättimäiset pääkaupungin rakennusprojektit. Niille kahdelle hän rakensi pääpainoisestii dynastiansa. Metro valmistui kolmanneksi Aasiassa. Lentokenttää rakennettiin, vaikka lentoja puuttui. Massakatsojille rakennettiin stadion.  Omituinen dynastia alkoi olla valmis. Siitä kertoi Arto Mansala Kanavassa no 2. Mutta sotavoima houkutti yhä enemmän. Koko kansa tahtoi seurata marsalkkaansa ja yhtäjalkaa

Laumnajohtaja

Esa Sirviö astuu tänään virkaansa. Kaupungin asukkaat odottavat, että hän ei johda vain Kotkansaaren, vaan koko Kotkan kehittämistä. Toivottavasti siis laumanjohtja, strategiasta se pian ilmenee. Kaikkein suurin virhe, minkä hän toimintaa kaupungille luodessaan voi tehdä, on puolueuskollisuus. Siihen emme usko, sillä uusi kaupunginjohtaja vaikuttaa terveellä tavalla uutta etsivältä. Toivotamme siis Esa Sirviön tervetulleeksi! Comeron Sawyer näkyy edelleen kuvioissa. Kokonaan emme halua häntäkään tuomita, vaikka hermojamme on jo monesti outletllä koeteltu. Katsotaan ja tutkitaan ensin uuden kaupunginjohtajan strategia. Se avaa kaiken. Myös sen, onko Nina Brask vaatimuksissaan tyylikäs. Kantasataman outlet joko elää tai lopullisesti kuolee. Sen näyttää lähitulevaisuus, maltamme. Entistä kaunginjohtajaa emme enää kaipaa. Ihmisenä kyllä, mutta pelkästään kaakkoon katsovana, emme. Toivomuksia meillä kyllä on. Ensimmäisenä tasapuolisuus kaikkien  ja nimenomaan kaupunginosien välillä. Mik

Petos

Ei tästä mitään tule! Kaikki hämäävät - kaikki valehtelevat. Luin juuri vanhaa National Geographic- julkaisua no 6, jonka jo kansilehdellä sanottiin aivan  samaa. Ajattelin, että olemme todellisessa valheiden verkossa. Eivät ainoastaan poliitikot sano hämäävsti. Paavo Väyrystä on vaikea uskoa, kun ei tiedetä miloin hän jotain perustelee, milloin taas kieltää väitteensä. Armoa! Vain vähän painoa pannaan totuudelle.Siltä näyttää maailma nykymenolla. Luottamus asiantuntjoihin on romahtanut. Mainitaan toki niitä kuullun, mutta vaietaan nimistä, ketä? Oikeiston näkökulmasta katsottuna, vasemmisto yhdessä vihreiden kanssa tuntuu hämäänvän eniten. Jos valmistelun alaisesta sote -lainsäädännöstä   puhutaan, kuka sitä todella syliinsä haluaa? Hallituksen on pakko lopulta tehdä joku ratkaisu. Myöhemmin sitä ehtii kyllä korjata. Takit kääntyvät, jos hallitus kaatuu. Siinä on demokraattisen äänestäjän tosivaikea usvasta erottaa totuutta. Valeuutiset, joita vastaan nyt valtakunnallista tiedust

Pelisäännöt

Kanavassa no 1/2028 (HJ) pohtii muuttaako some demokratian pelisäännöt. Ajatus sulkee näin presidenttivaalien esi-iltana monet tärkeät aiheet kultaisen sijansa. Taas kerran, kaikkien suhteiden keskiössä, näyttää olevan se mahtivoima, joka kykenee lähes kaikkeen. Valta . Tätä voimaa on tutkittu paljon. Yleisesti on tultu toteamukseen, etää valtaa käyttää se, joka kykenee saamaan asiat edistymään. Sitä on nopeasti muuttuvissa tilanteissa aina sillä, joka kykenee muutoksen suunnan havaitsemaan. Se sääntö on tietenkin pätevä jo vanhastaan. Miten tätä periaatetta voidaan hyödyntää? Vaikeus alkaa tästä. Muutoksen sunntia on niin monen monta. Oikean valitseminen tuottaa tuskaa. Johtajille koko kenttä avautuu lottona. Agoritmitkään ole täsmällisiä, nekin voivat erehtyä. Ajatukseni suuntautuu silloin ymmärrettävästi juuri valittuun kaupunginjohtajaan. Hänen ensimmäiset linjavetonsa, joko ovat oikeita tai sitten vääriä. Tietäjiä tarvittaisiin, jos niita löytyisi. Pikaiset korjausviennit kyllä

Tiede

Onko kaikki muuten totta? Miten kaikki voi yhtäaikaa olla totta? Niin vain on, jos pelkästään lehtiä lukee. Sitä vaikeaselkoisuutta pohtii SK 2 (SH). Samaan pähkäilyyn yhtyy mm. Turku yliopistossaan, monet muut sen lisäksi. Antaako lämpöä siis tuore saunapuu paremmin, kuin kuiva? Yleispätevät totuudet joko rapsahtavat kokonaan rikki tai sumuun hukkuu entinen, totuutena pidetty käsitys. Muun muassa Gallup yrittää onkia vastauksia mittaamalla lukuisia kohteita. Muinoin hyväksytyt neuvot käyvät jo vähiin? Vaalit ovat edessä, saavatko kaikki paasata vain omia käsityksiään, jotka näyttävät vallan kannalta parhailta? Mielestäni se tulee kieltää. Mutta vallasta luopuminen tekee kipeää. Sittenkin ei, sillä siinä  juuri mitataan demokratian  kestävyys. Eikö muinainen totuus enää pysy voimassa? Heittääkö nykyaikainen tiede vanhat uskomukset romukoppaan? Demokratiaa sinänsä ei voi syöstä syrjään, koska sille ei toistaiseksi löydy vaihtoehtoa. Diktatuuria ovat monet jo kokeilleet, huonoin tulo