Siirry pääsisältöön

Paradoksi

Tarkkailija, joka edes jotenkin tuntee kansainvälisten suhteiden suuret linjat, hämmästelee yhä Suomea itsenäisenä ja ja täysivaltaisena valtiona. Niin  pieni kansakunta ja niin lähellä suurvallan ydinalueita? Venäläinen kulttuuripiiri ei koskaan ole tänne kuulunut. Jo presidentti J.K.Paasikivi määritteli: "...tänne jäivät vain blinit ja borssisoppa! Kuitenkin enemmän  nykytutkistelua arvattiin odottaa Jaakko Iloniemeltä, joka toimi kunnioittamansa Paasikivi-seuran johdossa, sekä Suomen Yhdysvaltojen suurlähettiläänä ja hoiti monta muuta huipputärkeää tehtävää komeasti.

Kuten Katalonian päivän pyrkimykset päästä irti Espanjan vallasta osoittavat, tasaista nousua itsenäisyyden saavuttaminen ei ole. Kyllä Suomikin on saanut kaikenlaisia ennusteita: mm. talvisodan syttyessä suuri joukko kansainvälisiä asiantuntijoita arvioi, että pianhan tämä loppuu. Suomen on turha rimpuilla, koko maa kuuluu Venäjälle. Toisin kuitenkin kävi. Tänään Suomi juhlii itsenäisyyttään ja on omaansa onnellinen. Ei jäänyt maahantunkeutujan jalkoihin, vaan rakensi itse tulevaisuutensa. Ainkin monet itsenäisyyteen pyrkivät pitävät Suomea onnistuneena kansakuntana.

Ollaanko nyt  taas kaupankäynnin kohteena? Suomi on liukunut niin lähelle läntistä puolustusliittoa, NATOA, ettei sen lähemmäksi enää lakiteitse voi mennä. Venäjä on siis jo menettänyt vuosikymmeniä käytetyn tekniikkansa: porkkana ja keppi eivät enää toimi kuripitovälineinä. Maantieteelle emme mahda mitään. Tahdommeko lopulta? Mitä Jaakko Iloniemi tänään sanoisi? Ja mitä Venäjä? Molemmat tietävät sen tosiasian, jonka nykyinen presidenttimme Sauli Niinistö on kahdenkeskeisissä neuvotteluissa jo jatkuvasti suorarastaan hokenut: Suomi kuuluu vain länteen.

Mihin siis on sopeuduttava? Venäjän murheet ovat etelässä ja pysyvät kauan siellä. Toista riitely- ja varsinkaan (Suomea vastaan) sotilaallista rintamaa se ei halua. Voimienkin pullistelu on kallista puuhaa. Tehdään siis kannattava kauppa. Kasvatetaan yhdessä NATON kanssa Pohjola yhtenäiseksi sotilasvaltioksi ja otetaan siltäkin kokonaisuudelta vakuudet. Annetaan Suomi Natoon ja sillä kaupalla jäädytetään Krimin niemi sotasatamineen. Se johtaisi rauhaan, jota kehitys jo kaipaa. Siihen molemmat osapuolet suostuisivat. Miten Jaakko Iloniemi sovittaisi neuvonsa? Kirjaa odotellaan.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean