Siirry pääsisältöön

Kustannukset

Kansainvälisen LIDL:n kannattavuus heikkeni 2016 neljättä vuotta peräkkäin. Se voi johtua monesta eri syystä, mutta kertonee kuitenkin, että hintakilpailu vaikuttaa myös laajalti Eurooppaan  levinneeseen tavaraketjuun. Kotkalaiset ovat saamassa toisen saman nimisen marketin alueelleen ja ihan Prisman viereen. On jännittävää katsoa, miten myynti jakautuu tulevaisuudessa näitten isojen kesken. Työvoiman lisäkoulutus ja työpaikan siirtyminen nimestä toiseen ainakin ovat tarpeellisia.

LIDL avaa uuden, sata miljoonaa maksavan logistiikkakeskuksen Järvenpäähän. Ennestään sillä  on modernit tavarakeskukset jo Janakkalassa ja Laukaassa. Yhtiön kasvutavotteista kuitenkin kertonee modernein, uusin ja suurin logistiikkakeskus. Sieltä tavara tulee rahtautumaan nopeasti muutamaan kymmeneen Etelä-Suomen jakelupaikkaan. Investoinnin suuruus, yhdessä uusien myymälöiden kanssa, tarkoittanee tulevaisuuden suunnitelmia ja tehokkuuden parantumista LIDL:n taseissa.

Suuren tavaraketjun kannattavuus kytkeytyy koko Kotkan alueen järjestelyihin. Myynnin kannattavuus on aina yhteydessä sekä tavaramääriin että -laatuun. LIDL on tuonut markkinoille uutuutena vaatemuodin. Mallisto on jo muotinäytöksen ensiesittelyssä. Nimen vaatteille on antanut Heidi Klum, Suomessakin jonkun kansanosan hyvin tuntema suunnittelija. Mainostoimistona on toiminut Folk, jonka idea Elä kuin viimeistä kesäpäivää... sopi hyvin kuluneen kesän säihin.

Suomen satavuotisen taipaleen kunniaksi LIDL tulee etsimään uusia elintarviketeollisuuden vientihittejä. Tiedetään jo nyt. että yksi voittajista on tämä ulkomainen tavaraketju. Se tullaan julistamaan lokakuussa Finlandia-talossa. Saako LIDL karistettua iskelmällään ulkomaalaisuuttaan, sen tulemme myöhemmin näkemään? Joka tapauksessa tavaraketju jatkaa samassa tarkoituksessa vastavetoaan: vientikauppaan solahtavat aika näppärästi mm. ruis- ja kauraleipä proteiinijuomineen.


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist