Siirry pääsisältöön

Vanhemmuus

Nuorin tyttäremme kolmesta, Kölnissä vakituisesti asuva, kävi saksalaisen aviomiehensä kanssa lomamatkalla Karhulassa. Hän oli kiitollinen niistä pienistä, mutta tärkeistä elämän yksityiskohdista, joita hän joskus oli oppinut perheeltään. Hän ei koskaan lähtenyt tennareissa metsään, kumisaappaissa aina. Oppi soutamaan, melomaan, kalastamaan. Osasi eroittaa sienistä kolme tärkeintä.Tiesi, että tuulella puuvenettä ei käytetty. Poimi marjoja. Hämmästyimme, jatkoa seurasi.

Oppi uimaan. Hyppäsi laiturilta. Sukeltasi vain syvässä vedessä. Laittoi tulen saunan uuniin. Heittämään hikiveden kiville. Kalasti ongella. Veti nuottaa. Souti verkkoja. Leipoi pullaa. Teki voileipiä. Suojeli eläimiä. Rakasti luontoa. Maalasi seiniä. Teki pannulappuja. Suomusti ahvenia. Löysi langoista eri yhdistelmiä. Huiski hyttysiä. Katseli auringon laskua. Käpertyi oman peiton alle. Kuori veitsellä appelsiinin. Kaikki aivan tosiarkista, ripottelua.

Luki läksyjä. Oppi ymmärtämään opettajia. Mittasi kahvin väkevyyttä. Sekoitti teehen oikean maitomäärään. Ymmärsi kiellon, veitsen terä voi viiltää. Tajusi pukeutumisen pakkasella. Koki koulukaverit ystävinä, enimmäkseen. Opetteli koirarodut. Arvosti työtä. Toimi siivoojana vapaa-aikana. Irtosi perheestä. Sai oman opiskeluasunnon. Koki päänsärkyä. Teki ensimmäiset havainnot alkoholista. Suoritti yliopistotutkinnon.

Kaikki arkisia, yksinkertaisia, elämässä tarvittavia taitoja. Saanut niitä tässä ja nyt. Kukaan ei neuvoessa ajatellut koko elämän pituutta. Taidot vain saatiin perheen opastuksella. Ne annettiin, koska neuvot olivat sillä hetkellä tarpeen. Vanhemmat opettivat, sisaret ja veli opastivat. Neuvot yleensä oikeita. Ei kyetty parempiin. Kaikki arkisia asioita. Elämässä välttämättömiä. Kiitos perhe. Jatkan elämääni maailmalla niillä monen monilla, tuhansilla opetuksilla, jotka olen kotoani saanut.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean