Siirry pääsisältöön

Laivamatkailu

Kaksi kansainvälistä risteilyalusta on kiinnittynyt Mussalon satamaan. Viiden vuoden työn tuloksena matkailu on suurissa odotuksissa. Paljon riippuu siitä, ovatko rikkaisiin elämyksiin tuttuneet matkailijat olleet tyytyväisiä näkemäänsä. Osa meni Helsinkiin, moderneilla busseilla, osa jäi kiertoajelulle Kotkaan. Itä kokemaan? Melkoinen joukko matkustajisia jäi laivalle odottamaan vierailua miljoonakaupungissa.

Huomiota herätti kaupunginjohtajan kertomus siitä, että jo viisi vuotta on risteilyalusten tuloa suunniteltu. On varattu lsituripaikat Pietarista, matkustettu ulkomaille useina tiimeinä, käyty laivayhtiöissä, suunniteltu ohjelmia sekä Helsingissä että Kotkassa. Käytetty Cursor Oy:n suosittelemia konsultteja ja muuta ammattiapua, satama on tarvinnut mainontaa, bussit laskuttavat omat kulunsa. On uskottu tulevaisuuteen tässä jatkuvasti myllerryksen maailmassa.

Nyt numeromiehet kysyvät: paljonko matkustajia jäi laivalle? Kuinka suuri osa meni Helsinkiin antamatta ropoakaan palkkioksi pitkäaikaisille Kotkan ponnisteluille? Kuinka moni näkee tällaisen matkailun, vasta paljon lupaavana alkuna. Numeromiehet tai -naiset, sukupuolesta ei nykyisin ole niin väliä. He kysyvät kuinka monta vuotta vielä menee, että mylly jauhaa kultaisia jyviä ikiomaisuuttaan myyneen Kotkan kassaan? Ostivatko merkittävästi. ?Ei tiedetä, niinkö?

Onko numeroväen varovaisuus turhaa? Kaikki lyhytaikaiset tapahtumat tappiollisia? Monet olympia-areenat ovat todistetusti jääneet vaille joko odotettuja vierasmääriä tai kokonaan kannattavuutta. Samaa tarinaa kertovat meidän omat urheilutapahtumamme. Erikoisen  tarkkana täytyy kaupunginvaltuuston olla ratkaistessaan rakennetaanko uusi Kampus-Areena  Merikeskus Vellamon yhteyteen. Vai sijoitetaanko ainakin osa velkoihin? Korot nousevat! Varmasti1















Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist