Maailma lienee tänään sellaisessa myllerryksessä, että poliittisella kentällä on arvailu ainoa mahdollisuus saada ennuste tulevasta. Turkki kiukkuilee. Kreikka vaikeroi velkojensa kanssa. Trump sotkee parhaansa mukaan USA:n yhteiskuntaa, Venäjä ja Kiina tekevät HS:n tietämänä yhteisen laivastoharjoituksen Itämerellä, Pohjois-Korea uhmailee ohjuksillaan, Italiassa pankit lopettavat, EU suunnittelee yhteistä puolustusta, Välimerellä pelastetaan merestä viikottain tuhansia afrikkalaisia. Jonkun suuren näitä solmuviidakoita on ruvettava aukomaan.
Maakohtaisia talousvaikeuksia ei edes kannata kaivaa esille, niiden todellinen määrä on huikaisevan suuri. Pankit yhtyvät, vaihtavat virtuaalisia valuttoja keskenään, brexit saattaa myös muuttua. Työttömyys ei hellitä. Onko maapallomme tilanne siis kehittynyt toivottomaksi? Onko tulevaisuuden arvaleminen ainoa keino saada edes jotenkin asiat järjestykseen? Olettaa tässä täytyy, sillä jonkun suurvallan täytyy vastuu ottaa. No ennustetaan sitten! Ranskan vaalit ja niiden voittaja Macron, monieteväksi kuvattu, vallan uusi valtias, ryhtyköön nuorena nyt raivaustöihin!
Koko kaaoksessa näyttäisi Putinin valta olevan helpoimmin uudelle polulle ohjattavissa. Tämän, omassa valtakunnassaan vielä voimissaan hallitseva "tsaari", lienee pakotteiden painamana
se "heikoin" lenkki. Vierailusta Kremliin voitaisiin hakea vauhtia, sieltä parhaiten Macronin totuttautuminen sekavaan maailmanpolittiikkaan pääsisi alkuun. Diplomatia, jos mikä, on kaupankäyntiä. Minskin sopimuksen jäädyttäminen ja pakotteiden asteettainen purkaminen saattaisivat avata polun jatkoneuvotteluille. Onko Macronista siihen?
Tämä edellyttäisi tietenkin, että Angela Merkelin eri väriset vierailubleiserit ovat kuluneet jo loppuun. Hyvinvointi ei kellään ole ikuista ja Saksan nykyjohto häviäisi seuraavissa vaaleissa. Mahdotonta? EU:n tämän hetken valtias ei helpolla tule kakkoseksi. Mutta jos kuitenkin? Keskiverto ranskalainen on luonteeltaan niin oikukas, että on helpompi saavuttaa menestystä ulkomailla kuin oman kansansa keskuudessa. Tästä saattaisi aueta vastamäkeä kapuavalle helpompi taival, raivaamaan jopa maailmanviidakkoa. Mitä jos tämä on ollutkin jo suurten keskusteluissa?
Hyvää Juhannusta! Toivottaa V.R.
Maakohtaisia talousvaikeuksia ei edes kannata kaivaa esille, niiden todellinen määrä on huikaisevan suuri. Pankit yhtyvät, vaihtavat virtuaalisia valuttoja keskenään, brexit saattaa myös muuttua. Työttömyys ei hellitä. Onko maapallomme tilanne siis kehittynyt toivottomaksi? Onko tulevaisuuden arvaleminen ainoa keino saada edes jotenkin asiat järjestykseen? Olettaa tässä täytyy, sillä jonkun suurvallan täytyy vastuu ottaa. No ennustetaan sitten! Ranskan vaalit ja niiden voittaja Macron, monieteväksi kuvattu, vallan uusi valtias, ryhtyköön nuorena nyt raivaustöihin!
Koko kaaoksessa näyttäisi Putinin valta olevan helpoimmin uudelle polulle ohjattavissa. Tämän, omassa valtakunnassaan vielä voimissaan hallitseva "tsaari", lienee pakotteiden painamana
se "heikoin" lenkki. Vierailusta Kremliin voitaisiin hakea vauhtia, sieltä parhaiten Macronin totuttautuminen sekavaan maailmanpolittiikkaan pääsisi alkuun. Diplomatia, jos mikä, on kaupankäyntiä. Minskin sopimuksen jäädyttäminen ja pakotteiden asteettainen purkaminen saattaisivat avata polun jatkoneuvotteluille. Onko Macronista siihen?
Tämä edellyttäisi tietenkin, että Angela Merkelin eri väriset vierailubleiserit ovat kuluneet jo loppuun. Hyvinvointi ei kellään ole ikuista ja Saksan nykyjohto häviäisi seuraavissa vaaleissa. Mahdotonta? EU:n tämän hetken valtias ei helpolla tule kakkoseksi. Mutta jos kuitenkin? Keskiverto ranskalainen on luonteeltaan niin oikukas, että on helpompi saavuttaa menestystä ulkomailla kuin oman kansansa keskuudessa. Tästä saattaisi aueta vastamäkeä kapuavalle helpompi taival, raivaamaan jopa maailmanviidakkoa. Mitä jos tämä on ollutkin jo suurten keskusteluissa?
Hyvää Juhannusta! Toivottaa V.R.
Kommentit