Siirry pääsisältöön

Raha

Yksi yhteiskunnan räikeimpiä korruptiota on käsitelty FIFA:ssa, kansainvälisessä jalkapalloyhteisössä. Kymmeniä miljoonia on johtoportaassa kasattu omaan lompakkoon, vuosikausia. Kysymyksessä ovat summat, jotka eivät ainoastaan herätä kateutta. Ne tuomitaan. Ne eivät ole tätä maailmaa. Johtoportaassa liikkuneet miljoonat ovat saaneet seurauksia: joukkueet maailman huipulla ovat maksaneet satumaisia summia kyvykkäille pelaajille.

Kun tällaisen kyvyn kuukauden palkka nousee tasolle, jolla tavallinen ihminen tulisi toimeen perheineen läpi elämän, opiskeluineen kaikkineen. Kysymys järjestelmän järkevyydestä on aiheellinen. Mihin kaikkeen erilainen rahankäyttö eri urheilulajeissa lopulta johtaa? Jakaako se kansaa? Niihin jotka maksavat ja niihin, jotka siitä nauttivat? Mikä on todellisten, henkisten arvojen mitta? Mikä on kaiken merkitys? Ulottuuko se myös maanpuolustukseen?

Täytyykö ajatella niin, että ne jotka tekevät kovin työtä tullakseen taitaviksi, ovat hyväksytysti ansainneet tulonsa? Päteekö tämä silloin kaikkialla rahan maailmassa? Kuunneltuani viisaitten ihmisten mielipiteitä tv-keskustelussa, tulin siihen tulokseen, että raha on se voima, jolla saa aikaan vaikka mitä. Johtaako se muun muassa siihen, että ei kannata ottaa vastaan työtä, kun sosiaalietu jää aina edullisemmaksi palkkaa. Johtaako se taas syrjäytymiseen?

Kyllä tässä piilee se vaara, että kansa jakautuu eri osiin, Osa ihmisistä ei jatkossakaan ymmärrä, että raha ei kasva puussa. Jonkun sitä on tehtävä. Osa ajattelee, että ei se murhe kuulu hänelle. Ollaan umpikujassa, josta pääsy näyttää mahdottomalta. Ne puolueet, jotka nyt ovat oppositiossa, eivät pyri oikein keinoin hallitseman kansaa. Milloin sitten se hetki tulee, jolloin yhteiskuntasopimus on pakko tehdä?  Gallup-pylväskö se osoittaa?

Viisaat pohtivat nyt ovatko Pariisin ja Brysselin räjäytykset tulos syrjäytyneistä nuorista. Rahallako niitä pitää ostaa? Aikanaan kyettiin terrorijärjestöjä, kuten Baader-Meinhof, kitkemään silloisin yhteisvoimin kasvualustastaan. Saimme elää rauhallisemman kauden. Nyt tarvittava summa saattaa nousta vielä korkeudelle, jota emme kykene edes kuvittelemaan. Näyttää, että nouseva nuoriso saa tyytyä alhaisempaan elintasoon kuin nykyisten vanhusten kulutus. Onko yhteiskuntarauha kokonaan kadotettu?





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean