perjantai 26. helmikuuta 2016

Ääripäät

Kulttuureihin synnytään, niihin kasvetaan ja niissä sosiaalistutaan. Ajatus tulee mieleen, kun vertaa eri puolilla maata asuvien "heimojen" käyttäytymistä ja luonnetta. Läntisessä Suomessa, Tukholman vaikutusalueella, eritoten Pohjanmaalla, yleinen suoritusmotiivi on kehittynyt ajan mittaan poikkeuksellisen vahvaksi. Alueen alkuelinkeinot, samoin kuin kaiketi tasainen maasto, ovat ovat kulttuuriin vaikuttaneet, Ne ovat luoneet aktiivisen halun yrittää tunteikkaasti ja sitkeästi monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Sukujen keskinäisestä kateudestakin on kuoriutunut toiminnan liikkeellepanevaa voimaa.

Toisessa ääripäässä Kaakkois-Suomessa, Pietarin vaikutusalueella, patruunat aikanaan huolehtivat palkanmaksun ohella muistakin yhteiskunnallisista tarpeista. Tehtaat ikään kuin pitivät sylissään oman työväestön. Se johti ajan oloon joukkovoiman syntyyn, koska vain vastavoimassa nähtiin demokratian siemenet. Työläispaikkakunnilla ihmiset tyytyivät elintasonsa hitaaseen, mutta jatkuvaan nousuun. Pohjanmaalla taas keskinäinen kateus synnytti toiminnan. siellä yksilön voima ja kyky ratkaisivat menestyksen.

Pohjalaiset kunnostautuivat kulttuurin eri aloilla yksilötaiteissa. He loivat muun muassa oman oopperan, taidelaulun, kapellimestariluokan kansainvälisen opetuksen ym.. Itäinen kulttuuri taas valitsi erilaisista kasvuolosuhteista johtuen viihdemusiikin, kuorolaulun ja eri palloilulajit. On toki myönnettävä, että varsinkin nykyisin, poikkeuksia löytyy puoleen ja toiseen. Härmän kaupungin kulttuurille alkusynnyn lienee sanellut kaipuu soitannolliseen toimintaan.

Työpalkkojen ja siihen liittyvien sosiaaliavustusten äkkipysäys on itäisessä kultuurissa vallitsevien poliittisten voimien, vaikea ymmärtää. On totuttu luottamaan korkeisiin savupiippuihin ja jakamaan kakkua, on sitä aina ollut tai ei. Nykyinen tilanne on toinen. Suomen sisäisesti ei joukkovoima enää toimi, ajatus täytyy ulottaa aina maailman tosivikkeliin muutoksiin. Tästä kulttuurisesta syystä yhteiskunnallisisa etuneuvotteluissa on käsijarru päällä. Muistettava on vain, kun kerran valta on joukoille annettu, joukot eivät hevin halua siitä, edes osittain luopua.








torstai 25. helmikuuta 2016

Leasing

Nykykieleen juurtunut leasing-sana on ilmeisesti peräisin sota-ajalta. Silloin nimittäin lainaaminen oli suurta ja talousarviot tuppasivat unohtumaan. Pääasiassa sitä käytettiin sotilastarvikkeiden siirtelyssä maasta toiseen. Paljon käytettyä sanaa on yritetty suomentaa vuokrausluotoksi, mutta se ei oikein ole kipinöinyt. Eräs epävirallinen selitys on, että sitä ei ole tarpeellistakaan niin syvällisesti ymmärtää. Vuokrausluotto sanoo kuitenkin mitä selvimmin, että kyse on luotosta - siis velasta.

Vuokrausluottoa käytetään usein auton hankinnan yhteydessä, kenenkään kuvittelematta että omistaa vuokrauksen kohteen. Velkaa kyllä syntyy. Rakentamisessa tapaa tällaisen sopimuksen. Telineet ja suhteellisen pienet tuotteet ovat joskus kannattavampia vuokrata nopeaan käyttöön, kuin omistaa pitkäaikaisesti. Vuokrausluotto - tosin leasing-nimisenä - on vanhentuneesta lakitekstistä johtuen kuntien talouden nykykäytössä. Leasing onkin kuntatalouksissa saanut varsin keskeisen käytön.

Laki ei nimittäin pakota vuokrattua tuotetta kirjaamaan omaisuudeksi ja samalla velaksi, vaikka se sitä mitä selvimmin on. Kuntayhtiöt ovat nimittäin hankkineet esimerkiksi tuulimyllyjä vuokrausperiaatteella vielä voimassa olevaa lakia noudattaen, mutta jättäneet kertomatta maksajille - kuntalaisille, samalla erittäin sitovasta velkasopimuksesta ja sen, että sijoitusyhtiö omistaakin myllyn eikä vuokraaja. Kunnallinen yhtiö on näin saatu näyttämään todellisuutta paljon paremmalta, mutta samalla on kyllä noudatettu voimassa olevaa lakia.

Kikkailulla on tulos saatu hyvinkin tolkulliseksi: on kirjattu vuokra kuluksi ja samalla luottosopimuksella tehty kuitenkin pitkäaikaista velkaa. Taseessa velka ei näy. Keinotellen sanavalinnalla kuntayhtiö on näin saatu kehumista kestävään kuntoon ja ennustella voi, milloin toimintoja johtava henkilö hakeutuu suunnittelemalleen, uudelle polulle. Yhtiön hinnassa ainakin pankit ottavat leasingvelan huomioon.

Samoin tekee sen myös yhtiön mikä tahansa ostaja. Perustuslain vastaisesti ei kuntalainen - eli kaiken maksaja - saa kuitenkaan leasingjärjestelmän kaikkia velkoja tietoonsa. Laki, joka nykyisin suo mahdollisuuden laajaan talouskeinotteluun, on aikansa elänyt ja pikaisesti uudistettava. Jo kansan oikeustaju edellyttää, että velan maksaja tietää, mistä hän kulloinkin vastaa.


keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Perälauta

Demokratiassa on paljon heikkouksia, mutta parempaa yhteiskuntajärjestystä vielä ei ole keksitty. Tänään demokratiaa raapaisevat kipeästi eduskuntagallupit, jotka pelottavat erikoisesti keskenään samoista äänestäjistä kilpailevia puolueita. Eduskuntavaalit tai muut valinnat ovat aina edessä ja silloin "oikein" äänestäneet halutaan saada pysymään oikeisssa karsinoissa.

Jossain perälauta on ehtinyt jo raottua. Osa äänestäjistä on kadonnut jonnekin, osa lakannut kokonaan äänestämästä. Eri puoluetoimistoissa on harottu hiuksia ja väännettu kaikenlaisia korulauseita karkulaisten takaisin houkuttelemseksi. Välikysymykset ja käyttäytyminen eduskuntasalissa ovat kuvastaneet hermostumista.

Kimmo Kiljunen on taas pistänyt lusikkansa soppaan. Ikääntyvän väestön liikehtiminen ja palkkaindeksin käyttö eläketuloon ovat antaneet myös aihetta puolueiden johdon kipristelyyn. Jos haluaa nyt ennustaa, Kimmo Kiljunen ja kansalaisadressi tullaan - käteisen rahan puuttuessa - matematiikan avulla vielä lannistamaan.

Suurin kysymys, joka koskee perälautaa, on työväestön liikehtely. Mille puolueelle vanhan sosialistin insinööripoika tulee äänensä antamaan? Mikä on se oikea työväenpuolue, se tullaan näkemään vasta kansanedustajavaaleissa. Muistettakoon kuitenkin tällä hetkellä, että kymmeniä galluppeja tullaan vielä ennen lopullista ratkaisua arvuuttamaan.

torstai 18. helmikuuta 2016

Yrittäjä

Iän muovaamat vaot otsalla etsin, ja löysinkin sieluni syvänteistä ihmistyyppejä, joiden askel vaikuttaa aina, ja eturivissä, kuumalla rytmillä. Löysin silloin yrittäjät. Yrittäjiksi alkavat vain ne, joita ajaa halu tehdä entistä enemmän ja parempaa, poiketen niistä, jotka näkevät kaiken muun itselleen ylhäisempänä.

Ihmistyyppejä löytyy muitakin, itse omasta mielestään luonnon lahjakkuuksia, ylhäältä alas katsovia, mutta samalla valoa säkissä kantaen. Tosikansalaisia ja tosi-isänmaallisia vain ne, joita ajaa tahto tehdä, kaikki uudella ja paremmalla tavalla. Aikaan saava, menestyvä yrittäjä, on aina  oikeassa ajassa.

Tutkistelin myös kaikkein ominta sisintäni, havaitsin aikanaan oman yrittäjyyteni jälkeensä jättämiä, syviä uria ja punertavien arpien peittämiä, nyt jo kuivia haavoja. Hartaasti kumarran, pitkälle harmaantuneen pääni, tämän päivän yrittäjille, väsymättömille ihmisille, joiden harteille taas kerran asetetaan kansakunnan pelastajan viittaa.