Siirry pääsisältöön

Velka

Monen on vaikea tajuta, että varojen puuttuessa useimmiten syntyy velkaa. Heikoimmille se on kipeä tosiasia, mutta yhteiskunta näkyy kyllä heitä hoitavan. Mutta jonkinlaista hoitoa ovat saaneet lähes kaikki muutkin suomalaiset. Olemme siis koko kansakuntana saaneet etukäteen, tienaamatonta rahaa. Niin julkinen hallinto ja terveydenhoito ovat näin päässeet paisumaan. Esimerkkejä löytyy niin rikkaiden kukkaroista, kuin tuhottoman monista sosiaaliavuista. Rahaa on saatu ja sitä on otettu.

Politiikassa paistaa propaganda. Oppositio on pörhistäytynyt, koska aina seuraavat vaalit herättävät toivoa. Kannattaa siis huutaa sitä alas, joka yrittää kertoa rahan riittämättömyydestä. Huutajat itsekin uskovat, että "isosta pussista" löytyy aina hyvää ikuisuuteen asti. Propagandakoneistot ja puoluetoimistot tehtailevat omia laulujaan. Torikoukset ja välikysymykset antavat uskoon voimaa, mutta tulevaisudessa kuitenkin elintasosta on pakko tinkiä.

Varmaa siis on, että eriväriset velkasetelit vielä tulevat maksuun. Leikkirahalla on mukava joskus rikasta pelailla, mutta totuuden edessä on oltava vakava. Keneltä lankeavat maksut siis kerätään? Ensin pullistellaan muskeleita ja osoitetaan muita, mutta kun omat kasvot pääosin on saatu säilymään, sitten sovitaan. Kookas kolehti kaikilta kerätään joka tapauksessa. Elämä puskee koko ajan ja siihen sopivan järjestelmän on pakko syntyä.

Samalla periaatteella loppuvat talousriidat kuin muutkin sodat. Yhteiskunta-(tai kansalais)sopimus näkee oman ratkaisunsa.  Kaivattu sovinto saadaan aikaan, kun tingitään puolin ja toisin. Läpimätä tämä kansa ei voi olla. Mutta varautukaa vain siihen, että kaikki joutuvat maksajiksi. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Mediaa siinä kyllä avuksi tarvitaan. Sen täytyy ohjata tiedolla, ei riveillä. Somepukarit sopeutuvat uudistuvaan kulttuuriin sitten vasta myöhemmin.

ONNELLISTA UUTTA VUOTTA!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean