Siirry pääsisältöön

Sopeutus

Siitä lähtien, kun poliitikot ottivat vaalipuheissaan - sopeutua - teonsanan (verbi) käyttöön, otsikkoa on tarkoituksella vaihdeltu. Joku päälle nimittänyt lisävelan myrkyksi tulevalle nuorisolle, Toinen taas kuvittelee ammentavansa lisävelalla työpaikkoja. Kaikki ovat tietyllä tavalla oikeassa. Tosiasia lienee nähdä, ettei kukaan tiedä tarkalleen mihin kehitys meitä johtaa. Nyt sopeudutaan.

Monet ovat haukkuneet puoluekantansa mukaisesti pääministeri Stubb'in viaksi koko nykytilan, vaikka useita ministereitä ja ​​puoluetoimistoa on ollut vaikuttamassa ratkaisuihin. Harva on kuitenkin arvostanut elämänlaatua, jonka ylivelkaantuminen on meille tarjonnut. Jos puheenjohtaja kaikessa pääasiallisin vastuun kantaja, Eiko kehukin silloin kuulu hänelle?

Niin kutsutuista virheistä on saanut jopa nauttia. Ainakin hallintoväki on saanut palkkavoittoa. Eivätkö ylläpidetyt etuudet ovat antaneet meidän muun muassa säilyttää nimikkeen - hyvinvointivaltio? Muistuuko menneisyytemme,  kun edessä ovat "sopeutukset". Eivät ne tule jokaista miellyttämään? Eläkkeet jäädytetään. Kiinteistötalous, Siinä vanhukset ovat jo saaneet omat sopeutuksensa.

Palkkakehityksestä tiedämme, etteivät ne tule käynnistymään SAK: n toiveitten mukaisesti. Kansalaisten omaehtoisella varain käytöllä tullaan monta kuoppaa peittämään, oli tuleva hallitus millainen tahansa. Koulutuksesta joudutaan nirhaisemaan. Terveydenhoito ja sosiaalitoimi saavat varautua suuriin muutoksiin. Kauppa jatkaa nilkuttamistaan.

Mitkä muut toiminnat eniten kärsivät tulevasta sopeuttamisesta?  Matkustaminen ja ​​nimenomaan taiteen kysyntä ovat suuressa vaarassa matkata alas päin. Kulttuurista kokonaisuudessaan tullaan todennäköisesti riipaisemaan. Velkakello kalkattaa myös urheilukatsomoissa. Joudummeko tulevaisuudessa vähentämään valtion tukemia urheilulajeja? Onko jääkiekko suuri urheilulaji?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist