Siirry pääsisältöön

Äijäkaupunginjohtaja

Kaupunginjohtaja Hannu Tapiolan, kelpo virkamiehen kirjoitus ministeri Erkon Kotka- ystävyydestä, on tismalleen totta. Kaiken matkailulle pyhittämisen tuli Erkon mukaan olla näyttävää, ensiluokkaista, Kaikki köyhyyteen viittaava oli puhallettava pois. Valtuusto valitsi jopa mielellään ministerin ohjeet. Niin syntyi muiden turismin pyydysten oheen vielä hätkähdyttävämpi museo, joka tosin jo alusta lähtien herätti kaupungin taloutta seuraavien levottomuutta.

Jossakin alettiin jo silloin miettiä kestääkö kaupungin talous siihen liittyvän lopputuleman. Pohtiminen aiheutti katastrofin, Kaupungin museoista vastaava kulttuurijohtaja Lintunen, kelpo virkamies hänkin, siirtyi korkeisiin tehtäviin muihin maisemiin. Kehoituksena jonkinlaiseen ylikorostukseen syynä näin - ketjuna kehittyneen valheen. Ministeri Erkko kuvitteli neuvoja antaessaan Kotkan kaupungin talouden rasituksia kestäväksi, itseään hallitsevammaksi.

Muun muassa nimitys - maan johtava kesätapahtuma Kotkan Meripäivät - näkyi vääristyneenä koko valtakunnan medioissa ja sen ​​tilastoissa. Mainonnan 250 000 kävijää sokeutti kansan. Mitä muuta se saattoi odottaa kuin loistavaa tulevaisuutta. kun kerran ministeri Erkkokin niin sanoi.  Myös kaupunginvaltuusto erehtyi samassa hengessä: Pietari näytti olevan Kotkan kainalossa, eikä päinvastoin.

Valitettavasti ministeri Erkon silloinen erehdys Kotkan vahvuudesta muovasi kaikkien kotkalaisten elämää. Maailman tapahtumat nimittäin tarttuivat juuri siihen aikaan ohjaksiin. Neuvostoliitto romahti ja ​​alkoi yleinen liberalismin kausi. Kotkassa kohahdettiin. Tässä menossahan omat suuret investoinnit alkoivat vasta purra. Mutta odotettu pietarilainen rikkaus ei vuolaana virrannutkaan Kotkaan. Miksei?

Paljon kokeneet miljoonakaupungin asukkaat havaitsivat nopeasti, etteivät pienoisen Kotkan ns. nähtävyydet tarjonneet mitään uusia elämyksiä. Kotka alkoi yhä selvemmin samaan aikaan jakautua kahtia: Niin sanottu "elävä keskusta" sai käyttöönsä kaupungin kaikkialta haalimat pääomat, yhteensä yli 100 miljoonaa. Kaikki miljoonat sukelsivat kaivoon. Enemmistön kotkalaisista, noin 45 000, kokonaismäärästä 55 000, sallittiin muistella vain teollista menneisyyttään.

Miljoonakaupungin turistit vaativat kuitenkin aina uusiutuvia elämyksiä. Yksin kuoreltaan pompöösi Kymenlaakson museo ei jaksanut alkuunkaan houkuttaa, eikä Merimuseon köyhät tavaravalikoimat jaksaneet nostattaa tunnelmaa. Toriparkki sen kuin rapistui. Edustava kalanäyttely ei innostanut massoja matkustamiseen. Koko kaupungin "elävän keskustan" vanheneva rakennuskanta korosti provinssin ominaisuutta. Miten uusi kulttuurijohtaja suhtautuu valtakunnalliseen harhatietoon?

Museon henkilökunnan kova ponnistelu kävijöiden lisäämiseksi ei rakennuksen tuotoissa näkynyt missään. Kaupungin taseessa yhdistetty museo pysyi ikuisesti jatkuvana taakkana. Kävijätavoitteet asetettiin kaupungin käskystä nyt todella alas. Suuret unelmat sen sijaan jatkuivat. Kantasatamasta rakennettaisiin museolle oikea tukialue, maksoi mitä tahansa. Samalla kuin konsulttien laskut kasvoivat, todellisuuden taju kaupungin johdossa katosi.
   
 


  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist