Siirry pääsisältöön

Tavoite

Eduskuntavaalien edellä näkee mitä ihmeellisimpiä sanavalintoja. Osa niistä on puoluetoimistojen harkitusti vääristeleviä, osa tulee sanan käyttäjälle jo tutusta arvoasenteesta. Joku taas on niin demokratian uskoon liimautunut, että odottaa eduskuntavaalien muuttavan yhteiskunnassa parempaan suuntaan lähes kaiken. Yrityksen tärkein tehtävä ei tietenkään ole työpaikkojen luominen, vaan vaihtelevissa olosuhteissa - yrityksen hengissä pysyminen. Vain se takaa yrityksen työpaikkojen säilymisen. Uudet työpaikat tulevat sitten aikanaan menestyksen myötä.

Selkokielellä kyse on siis yrityksen kannattavuudesta. Jotta kukaan tuotteittemme ostaja suostuisi edes johonkin kauppaan, tuotteen täytyy olla kilpailukykyinen niin hinnaltaan kuin teknologialtaan. Jos kulkisimme vain työpaikat säilyttämiset kärkenä, yritysten kaari kyllä katkeaisi ja kaikki muutkin työpaikat olisivat vaarassa tuhoutua. Näissä olouhteissa työpaikat säilyvät vain siksi, ettei vasemmiston väitteeseen eduskuntavaalien allakaan uskota.

Vielä hulmuaa lippu Kotkassa Ankkurirakennuksen säilyttämiseksi, vaikka sen remontti ja korjauksen jälkeinen ylläpito olisivat kaupungin rahkeille mahdottomia. Mutta eivät edes jumalat kykene tyhmyyttä kaatamaan. Viesti vanhalle  suunnalle: kyllä ne venäläiset takaisin tulevat, mutta melkoista köyhempinä. Rikkaimmat tuskin enää haluavatkaan tänne pohjoiseen, he suuntaavat parempaan tarjontaan. Mistä ne elolle välttämättömät asiakkaat sitten tulevat?

Venäläisten rikkauden voi kyllä mielessään säilyttää. Kaupungin tulevaisuutta tosissaan kiikaroivan kannattaa kuitenkin nyt heti siirtyä Suomen Pankin valuuttanoteerausten ja Nesteen ilmoittamien raakaöljyhintojen seuraamiseen. Sieltä Kotkankin tulevaisuus on varmimmin luettavissa. Venäjän taantuma hidastaa tietysti myös Suomen vientimahdollisuuksia. Täkäläinen konepajateollisuus ottaisi mielellään vastaan tilauksia myös idästä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist