Siirry pääsisältöön

Trollit

Trolleiksi kutsutaan informaatiosodassa agentteja, jotka aseekseen ovat ottaneet ihmisen mielen, He toistavat esimerkiksi tekstareissa sellaisia asioita, jotka palvelevat tiettyä tarkoitusta. Sellainen kohde saattaa olla vaikka ulkopoliittinen vastustaja, joka on koettu maineeltaan äänimagneetiksi, mutta vastapuolelle poliittisesti hankalaksi. Informaatiosodan suunnittelijat jossakin päin kokevat esimerkiksi valtakunnan pääministerin kaikkein NATO -mielisimmäksi ja siten myös ulkopoliittiseksi päävastustajakseen.

Silloin tarvitaan kuvaan ahkerat mielipiteiden muokkaajat. Täkäläiset avustajat, esimerkiksi jotkut kaksoiskansalaiset, ja muut mukaan liittyjät alkavat silloin toimia trolleina ja muovata monilla tekstareilla vastustajalleen olomuodon. Se voi hyvinkin poiketa todellisuudesta.  Nyt näyttäisi siltä, että pääministeri Stubb olisi poikkeavalla olemuksellaan eduskuntavaaliemme pääkohde, mutta samalla valtakunnan "virtsatolppa". Todellisuuden ja kuvitelman välillä saattaa olla  leveä kuilu.

Eikä silloin tarvita muuta kuin trollit. Ne kuvaavat mm. pääministerin luonteetaan kopeaksi, ylpeäksi, ylimieliseksi ja vaikeasti tavoitettavaksi. Voidaan kysyä, onko puhdas demokratiamme kokenut uusien informaatiokanavien kautta saanut pintaansa uuden uutukaisen valuvian? Voidaanko enää entiseen tapaan käyttää kansanvaltaa niin, ettei ulkopuolinen valtio tai  sisäinen taho voi määrätä disinformaatiollaan kehityksemme suuntaa?

On kotimaisiakin trolleja. Miten poikkeavat esiinkaivetut Soili Suonojan "rikokset" mitenkään maan tavasta, jota on harjoitettu hyväksytysti jo iät ja ajat? Mitä ihmeellistä siinä on? Olisi tosiaan traagista, jos joku suomalainen puolue hädässään eduskuntapaikoista sortuisi houkutuksiin valtakunnan vaaleissa parantaa asemaansa trollikeinoin. Tämä vaikuttaa yhtä käsittämättömältä kuin se, että pyydettyä raporttia kaupungin käyttämistä ulkopuolisista konsulttipalveluista ei saada.

Ihmisten heikkouksista, varsinkin julkisuuden henkilöiden, täytyy tietysti voida keskustella. Mutta selvältä näyttää, että esimerkiksi eduskuntavaalit Suomessa ovat kokeneet jo nyt muutoksen. Jos loan heitto kohdistuu aina vain samoihin henkilöihin tai samaan puolueeseen, medialla täytyy olla valmiiksi demokratian puolustamiseksi keino, millä epäoikeus ja siihen liittyvä disinformaatio voidaan estää.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean