Siirry pääsisältöön

Hieman kirpaisee, mutta ei hätää

Kaupunkimme makaa ja odottaa suuria taloustapahtumia. Pienillä ei enää kannata pelailla. Ruplan heikkeneminen merkitsee täällä melkoisesti satsatulle matkailulle paljon. Jo tästäkin syystä venäläisostojen lakastuminen voi merkitä, että jokapäiväinen kassanhoito pakottaa Kotkan lopunkin oman sähköomaisuutensa myyntiin. Niin, mikäli yhtiösopimukselta siihen saadaan lupa. Kotkan Energia Oy on ennenkin pyrkinyt räväköihin operaatioihin. Retki Baltiaan ja muitakin tappiollisia harhailuja löytyy sen historiasta.

Kaupunginjohtajamme sykkii positiivisuutta. Hänen optimisminsa tuntee siitä, että hän näkee saman juomalasin puoliksi täytenä, pessimisti taas puoliksi tyhjänä. Kuulun vakaasti kaupunkimme pessimisteihin ja oletan, ettei talouttamme pelasta enää mikään pikkusumma. Tämä asenteeni sai taas uutta kipinää siitä tilinpäätöksemme ennakkotiedosta, että yhteinen velkataakkamme, joka muutenkin on maamme kärjessä, kasvoi tilivuonna lisää 12,3 miljoonaa euroa. Oikeastaan enemmän, sillä emmehän me tiedä paljonko on jätetty tarkoituksella maton alle. Herää kysymys, voidaanko nykyisten säästöjen jälkeen enää saada kovin paljon uutta tukittavaa aikaan?

Jos ihan vakavasti suhtaudutaan kaupungin omistamien rakennusten korjausvelkaan ja muihin taseesta piilossa oleviin menoihin, kriisikunnan kriteerit ovat jo täyttyneet. Mikä sitten estää Kotkaa lankeamasta kuntakriteerien kaikkein mustimpaan kuiluun? Valtiovaltaa ja Kuntarahoitusta ei juuri tällä hetkellä saada apuun, koska vielä suuremmat ongelmat odottavat korkeissa portaissa omia ratkaisujaan. Pelastava pakettia Kotkalle ei ole helppo rakentaa. Oletettavaa kuitenkin on, että valtiovalta tulee lopulta sovittelijaksi valtakunnalle tämän mittaluokan kuntaongelmaan.

Vähemmän diplomaattisesti ajatuksiaan laukaiseva kenraali Hägglund on tunnettu urheiluporukan pukusuojaan kuuluvista letkauksistaan. Televisiossa hän tällä kertaa avasi suunsa oikeassa asiassa; ei tähän maahan kannata minkään sotajoukon kutsumatta tulla. Armeijamme taistelee taktiikallaan jokaista maahntunkeutujaa vastaan ja tekee sen kuolettavalla teholla; tänne ei ilmaiseksi ole asiaa. Maamme puolustus kuuluu monista yksityiskohdista johtuen myös muille Pohjoismaille. Puolustustaktiikkamme on sen mukainen. Ei hätää, oman käsityksemme kansainvälisestä oikeudesta voimme rauhassa pitää omanamme.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean