maanantai 25. marraskuuta 2013

Matematiikkaa vai joukko-oppia

Olkoon Kotka vaikka kuinka romahduksen partaalla, Merikeskuksen kävijämääristä on pakko vielä kertaalleen puhua. Kun selaa valtakunnallisen Museoviraston virallisia tilastoja ja samalla vertailee kotkalaisen Merikeskuksen lukuja muiden kaupunkien vastaaviin tai yleensä museoihin, saa hengenahdistuksen. Venettä on taas pakko keikuttaa. Varsinaista museoväkeä siinä yhteydessä isommin syyllistämättä.

Laskelmat osoittavat - vastoin odotuksia - Vellamossa maksavien kävijämäärien laskua. Kun parhaana täkäläisenä museovuotena 2009 pääsymaksutulot olivat 204 934e, vuonna 2012 pääsymaksutulot olivat enää 79 362e (!) Keskiarvona 2008-2012 kertyi pääsymaksutuloja 132 049 euroa, kun niiden lukujen olisi pitänyt olla vähintään viisitoistakertainen! Tällaisesta kehityksestä nuppinerot saisivat jo komeita prosenttilukuja!

Vertailu turkulaiseen, maan suurimpaan ja esineistöltään rikkaimpaan merimuseoon, Forum Marinumiin, vastaavat luvut osoittavat, että myös alan ykköslaitos, kaikkien museoiden tapaan, saa kaupungin tukea. Turun kaupunki panostaa 2012 tähän museoonsa vähän yli 770 tmk. - kun taas asukasluvultaan Turkuun verrattuna lilliputti-Kotka rokottaa itseään pitkästi ja pysyvästi yli 3 milj:lla eurolla joka vuosi!

Kotkassa asiantuntijat ovat todenneet karmean epäsuhteen, mutta ainoa millä Vellamoon on saatu uutta näkyvyyttä ovat maksuttomat kokoukset. Tällä kiinteistön käyttöä yritetään kansan silmissä saada suuremmaksi, mutta kustannuksiin se ei juurikaan vaikuta. Kokouspaikan etäisyys väestön asumisalueilta siinä päin vastoin pidentyy ja kokoustulot muualta vähentyvät. Lasten kuljetukseen käytettyjen bussien tai henkilöautojen kuljetukset toki maksavat, mutta nehän menenvät yleishallinnon eli kansan piikkiin.

Muut palvelutuotot ovat jossain määrin korvanneet maksavien kävijöiden laskua. Tämä olkoon mtv-henkilökunnan kunniaksi. Niistä kaupungin taloutta jatkuvasti tuhoavana tekijänä Merikeskus Vellamon vaikutus ei kuitenkaan kevene. Valtio suunnittelee paraikaa vähentävänsä kuntien velvotteita. Kuuluisiko lisäosallistuminen kotkalaisen Merikeskuksen harharetkeen näihin kevennyksiin? Venäläisitä turisteista kun ei toistaiseksi ole mitään varmaa tietoa.



keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Merikeskuksen lopullinen hinta.

Merikeskus Wellamon oikeaa hintaa ei ole koskaan ilmoitettu, eikä ilmoiteta. Kaupunginjohto on päättänyt, että pitää sen omana tietonaan, jos tietää itsekään. Niin suuresta, valtavasta flopista on kyse. Jos kansalainen, kadun kulkija, veronmaksaja, maan hiljainen, yrittää saada itselleen käsitystä Merikeskukseen sitoutuneesta velkapääomasta, sitä tietoa ei helpolla löydy. Museoviraston viralliseen tiedottamiseen voi kyllä luottaa, mutta siitäkään ei kaikki aukea.

Vaikeutena on silloin vain se, etteivät laskelmat sellaisenaan ole sovitettavissa yhteen. Ne nimittäin tarkastelevat kuluja ja tuloja eri näkökulmista. Kiitosta kuuluu kuitenkin Museoviraston tiedoille ja niiden perusteella veronmaksajat kyllä kykenevät jo tekemään tärkeitä johtopäätöksiä. Aikaisemmat laskelmani ja Museoviraston tekemät päätyvät aika lähelle toisiaan. Ymmärrämme siis toisiamme. Merikeskuksen lopullinen Kotkalle asettama taakka pystytään nyt lopullisesti, vaadittavalla tarkkuudella punnitsemaan.

Kaiken on perustuttava kaupungintalolta saatavaan lausuntoon. "Miksi ajaisimme Ladalle, jos voimme ostaa Mercedeksen!" Merikeskus Wellamoon upposi kyseisen lausunnon mukaan rakennusvaiheen aikana kaupungin varoja hiukan alle 40 000 000 euroa. Kaupungilta saatu tieto jäi tosin hiukan alle, mutta kun koko kaupungin hallinto-organisaatiota juoksutti samaan rakentamisen loppuviikkojen aikaan Tall Ship Race, se kiirehti kalliisti rakentamista hintaan mihin hyvänsä ja näin 40 000 000 euroa kyllä täyttyi. Kustannuslaskut vain kenties osittain "lipsahtivat" yleishallinnon momenteille.

Statement-summaan on lisättävä niin kutsutun salaisen sopimuksen sovittu loppulasku. Kannattaa panna merkille, että salaiseksi julistaminen tapahtui nimenomaan vastapuolen toivomuksesta, ei omien virkahenkilöiden vaatimuksesta. Mikä olisi oikeuden käsitys tällaisesta salaamisesta? "Salaisen sopimuksen" oikea määrä selviää edellisen talousjohtajan tekemästä poistojen lisäyksestä, mikä kirjattiin heti oikeuskäsittelyn peruuntumisen jälkeen. Senkin määrä - poistojen - on neljän toimintavuoden aikana noussut lähelle komeaa 10 000 000 euron lukua. Näin Merikeskuksen potti nousi jo 50 miljoonaan euroon. Aikaisemmasta blogistani löytyy tarkkakin summa.

Kun satamayhteistyö aikanaan perustettiin osakejakoon naapurikaupunkien kesken, Kotkassa kulujen sujauttelu Kotkan Satama OY:n tileihin ei enää käynyt entiseen malliin, se loppui. Ei suju myöskään Härniemen laiturin korjaustyö ilman, että kansa haluaa enemmän tästäkin tietää. Hamina tuskin hyväksyy, että kotkalaista satama-allasta korjattaisiin yhteisestä kassasta. Mutta hyväksykäämme tähän laskelmaan vain puolet Härniemen laiturin korjauslaskusta eli 5 000 000 euroa. Loppu menköön sitten vaikka aikaisemman satamaliikenteen potkurivirtojen lukuun.

Mutta olemmekin jo kiinni rakentamisen kokonaisummassa 55 000 000 euron tasolla. Se ole tässä kuitenkaan kaikkein tärkein. Polttavin tuleville veronmaksajille on vasta se tarkka luku siitä, mitä Kantasatamaan on jo kokonaisuutena, konsulttitöinä, mahdollisina provisioina ja havainnekuvina uponnut. Rakentamiseen emme enää voi puuttua. Kiinteistö seisoo siellä, missä se tulevat vuosikymmenet tulee seisomaan. "Kotka on sijoittnut jo 100 miljoonaa keskikaupunkinsa kehittämiseen". Näin kuului torinäkymää tukeva lausunto kunniataulun jakotilaisuudessa. Mitä sillä suunnattomalla rahasummalla on saatu aikaan?

Kaikkein polttavimpana koetaan näin ollen tiedottomuus siitä, millaisia kuluja/tuottoja Merikeskus vastaisuudessa lompakoillemme aiheuttaa. Niitä kannattaa ottaa kirjoituksissa pohdittavaksi. Vertalkaa Merikeskuksen vuosikuluja Kotkan Teatterista saatuun vuosisäästöön? Paljonko säästöä syntyy pikku koulujen lakkauttamisesta? Varoituksia Kotkan vaarallisesta taloustilanteesta on kyllä ajoissa annettu, mutta niitä ei ole haluttu uskoa. "Pitäisikö Merikeskuksen ovet nyt pistää kiinni?!". "Ei - sitä on vain pakko sietää!"