Keskon pääjohtaja sopeutti suomalaisia ajatukseen, että perinteinen kauppa tulee lähivuosina vähentämääm koko maassa toimipaikoistaan kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Jos määrä todellisuudessa on tätä suuruusluokkaa, tuleeko ilmiö, jos se osoittautuu todeksi, muuttamaan yhteiskuntaa ja jos muuttaa, niin miten.
Mistä tällainen tilanne voisi syntyä? Ensimmäiseksi syyksi osoitetaan verkkomarkkinoita, mikä merkitsee, että siirrymme oikein joukolla muun muassa ostamaan kaikkea mahdollista sähköisen verkon kautta. Silloin tarpeemme pitää myyntihenkilökuntaa vähenee. Verkkokauppa olisi suuren vallakumouksen ensimmäinen aiheuttaja. Kauppa kokee elintason alentuessa muutakin vähentymistä.
Jos kehitys tähän suuntaan menisi, mitä se saisi aikaan? Ensi alkuun se lisäisi tietenkin, kuten väitetään myyntiväen työttömyyttä. Osa tämänhetkisistä saisi vastaisuudessa mahdollisesti toimeentulonsa verkkokaupan markkinoijina, pakkaajina tai muussa toiminnassa verkkokaupan sisällä. Pieni osa työskentelisi kuljetustehtävissä, osan kohtalo olisi toimeentulotuki.
Miten verkkomyynti näin laajentuessaan muuttaisi yhteiskuntaa ja nimenomaan Kotkaa? Koko maassa työskentelee tänään määrältään noin 200 000 henkeä myymälähenkilöstöä. Jos vähennys olisi 15 % koko tästä määrästä, merkitsisi se koko maahan 30 000 uutta työtöntä. Kaavamaisesti väestön suhteessa se merkitsisi täällä siis 1 % mukaan 300 henkilötyövuotta. Onko se paljon vai vähän?
Mitkä yritykset joutuisivat ensinnä toteuttamaan Keskon pääjohtajan ennustuksen? Pitkät alennusmyynnit kyllä puhdistavat epäkurantteja varastoja, mutta kertovat tarkkailijalle myös jotain muuta. Suuria kauppakiinteistöjä rahoittavat kotimaisten lähteiden lisäksi myös ulkomaiset sijoittajat. Heille viivan alle jäävä toiminnan positiivinen tulos on kaikkein tärkein. Jos nämä sijottajat regoivat kielteisesti, syntyy helposti koko yhteiskuntaan vaikuttava muutos.
Kommentit