Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2013.

Voivatko Tukholman tapaiset mellakat syntyä Kotkaan?

Hämmästyneinä ovat ruotsalaiset katselleet pääkaupungissaan ja muuallakin maassaan syntyneitä mellakoita. Autoja on poltettu, kouluista ja liikkeistä ikkunoita rikottu. Päällimmäisenä lienee tutkimuksissa kuitenkin hämmästely, miksi kansankodissa niin erinomaiseksi kehutusta vieraiden vastaanotosta huolimatta on voitu päätyä tällaiseen tuhotoimintaan. Kysymyksiä riittää tutkijoilla, vastauksia on on vaikeampi todistaa oikeiksi tai vääriksi. Mellakoilla voi olla vaikutuksia poliittiseen elämään.
Miten on tilanne meillä? Ruotsilla on maahantulijoita suhteessa enemmän ja niiden kansallisuuskoostumus erilainen kuin täällä. Ruotsin maahan muuttaneet ovat meitä enemmälti levottomia islamisteja, muslimeita tai  ihonväriltään muuten poikkeavia. Meillä taas venäläiset ja virolaiset muodostavat pääjoukon. Venäläiset lähinnä Cursorin tänne perustamien yhtiöitten kirjaamina, molemmat pääryhmät myös työ- tai avioliittoperäisena. Se, että Cursorin tilastot perustuvat kirjaamishetken venäläisiin lu…

Että sisälläni sykähti

Sykähdyttäjäksi tuli lehtiuutinen joulukuun 9. päivältä 2005, sellainen kellastunut lehtileike  arkistoa järjestellessäni. "Lontoon kaksikerroksiset kaupunkibussit poistetaan liikenteestä." Uutinen täydensi, että parikymmentä, aiemmin meidän puhtaaksi pesemää punaista kaupunkisymbolia, oli museotarkoitukseen säilytetty. Miksi kirjoitan tästä aiheesta? Minua uutinen kosketti siksi, että Karhulan teollisesta historiasta löytyy keskisuuri, reilusti yli 300 työntekijän yritys joka, teknillisen palvelunsa ohessa, valmisti ja markkinoi Iso-Britannian ohella automaattisia autojen pesukoneita yhteensä 24 vientimaanhan.
Menestystuote pesi USA:n NYK:issä JFK -lentokentän ajoneuvoja, Kanadassa keltaisia koulubusseja, junia Brasiliassa, erilaisia ajovälineitä Tukholmassa, Singaporessa, Sydneyssä, Moskovassa, Amsterdamissa, Brysselissä, Warsovassa, Budapestissa, Pariisissa, Wienissä, Madridissa, Lissabonissa, Kyproksella ja aikalailla muualla. Yhtiön nuori henkilöstö, joka ainutlaatuisi…

Miksi meidän pakko alentaa elintasoamme

Yleisin selitys teollisessa maailmassa on, että vähemmät ihmiset tuottavat yhä enemmän palveluita ja tavaraa. Näin syntyy työttömyyttä. Työvoiman tarpeen on nopeasti sopeuduttava tuotannon määrään. Jos ei sopeuduta, paukkuu tappio. Tappion pitkä kestäminen on niin yrityksille kuin yhteiskunnalle mahdoton tilanne. Nousevalle palkkatasolle ja sen mukanaan tuomalle hyvinvoinnille syntyy tässä taistelussa aina ongelmia. Halvempaa ja työllisempää on siellä, missä elintaso vielä on alhainen.
Tavaroiden tuottaminen siirtyy silloin halvempien olosuhteiden maihin. Monesti nämä maat ovat vielä joitakin vuosia sitten nauttineet teollisiltä mailta kehitysmaille suunnattua avustusta. Nyt entiset kehitysmaat sanelevat markkinoille omat ehtonsa. Yritykset, jotka käyvät kauppaa perinteisellä hinta- ja kustannus/palkkatasolla, kokevat toimintansa muuttuneen tappiolliseksi. Tämän vaihtoehdon taakse on pakko kurkistaa ja alkaa miettiä, mitä tästä uudesta maailman menosta meille on seurauksena.
Kohdalla…

Cursor! Työpaikkojen brutto- vai nettolisäystä?

Cursor Oy:n "Kakko kasvuun", seutukuntaa koskeva suunnitelma - 10 000 uutta työpaikkaa 2020 mennessä (!) - ei ole tähän mennessä herättänyt suuria hurraahuutoja. Sitä ei ole hehkutettu eri puolueiden sen enempää kuin virkahenkilöidenkään taholta. Mistä tämä voi johtua? Kyseessä täytyy olla melkoinen muutosohjelma, äärimmäisen toivottu ja tarpeellinen, mutta vastuulliset tahot vain empivät. Kyseessä on ilmiselvä epäröinti, josta läpi kajastaa, ovatko kehitysyhtiön laskelmat realistisia vai sisältyykö niihin joukko epämääisyyksiä. Riskianalyyseja kun ei ole näköpiirissä.
Miltä aloilta ja mistä suunasta lisääntyvät työpaikat ovat tulossa? Kysymys on suuresta muutoksesta. Jos työpaikassa vaaditaan kielitaitoa, kansainvälistä tietotaitoa tai vaikkapa ict-tuntemista, pääosasta nykyisistä työttömistä tuskin on työpaikkojen täyttäjiksi. Mutta Cursor Oy:n suunnitelma herättää teräviä kysymyksiä. Kaikki ne liittyvät muutokseen ja ovat ns. poikkihallinnollisia yksityiskohtia. Kaupunk…

Onko velalla ja velalla väliä?

Eilen YLE -uutiset kertoivat meille eteläisen Kymenlaakson asukkaille merkittäviä tietoja. Aalto-yliopisto yhdessä Googlen rahoituksen kanssa - Cursor Oy koordinaattorina -  tulee auttamaan alueen korjaamisessa tasapainoon. Saman tien olemme kuulleet, että Kotkan tase, jonka kumulatiivinen alijäämä on 2012 yli 30 miljoonaa, voidaan järjestelemällä laittaa kuntoon. Silloin tietysti edellytetään, että avustussummat ovat sekä riitäviä että joustavia. Suuruutta tarvitaan alijäämää kuolettamaan, joustoa tarvitaan apuajan pituuteen.
Miten velkainen, tai, vahvataseinen Kotka todella on, ja miksei tasapainottamiseen ole liu'uttu jo aikaisemmin? Se mietityttää. Muistan lukeneeni jostakin, että niin kutsuttu korjausvelka on aivan kunnon lähiajan velkaa, vaikka sitä ei taseessa näkyisikään. Tiet, kaikki kaupungin omistamat sillat, koulut, terveydenhuoltoon kuuluvat laitokset, vesivaurioiden syömät rakennukset ym. on kunnan pakko korjata ja hoitaa. Kaiken velan kun pitäisi numeroina jossakin…