Siirry pääsisältöön

Pian ne venäläiset tulevat

Venäläisten odotus moottoritie E18:n valmistumisen johdosta on päässyt mielikuvituksellisiin mittoihin. Kaikki haluavat päästä yhtäaikaa kuvittelemansa rikkauden herraksi. Helpointa ja halvinta näyttää olevan lukemattomien kauppakeskusten rakentaminen. "Kauppakeskuksia kuin kilometritolppia". Osuva ja samalla karmaiseva otsikko paikallisessa sanomalehdessä.

Venäläisistä kyllä löytyy liikkeelle panevaa potentiaalia, mutta löytyykö kauppakeskuksia kaavoittavista kunnista nykyaikaista ja taloudellisen tilanteen huomioon ottavaa ajattelua? Venäläisten jano Suomeen tuskin on sammumaton ja houkuttelua muihinkin suuntiin riittää. Eikä jokainen venäläinen jätä kauppiaalle puhtaaksi 200 euroa, niin kuin liian moni päättäjä kuvittelee. Kyseessä on pelkkä kieliopillinen, ei laskennallinen, tulkintaerehdys.

Jos liian kalliin kauppapaikan rakentaa, ollaan pakon edessä. Eihän täässä näin pitänyt käydä. Eivät kaikki veturit ainoastaan vedä, ne myös työntävät. Valmiit kauppakeskukset kyllä tietävät, mitä investointi pelkkää matkailua varten maksaa. Ne jotka ovat ajoissa rakentaneet, ymmärtävät että kaupan hajauttaminen eri kaupunginosiin, ei suinkaan merkitse koko alueen hyvinvointia. Asiakaskunnasta puhumattakaan.

Monen kauppakeskuksen rakentamisella on mahdollisuus tehdä 2000-luvun kaikkein suurin investointierehdys. Kannattako sellaisia kohteita rahoittaa, joiden kannattavuus riippuu yhteiskunnallisista vapaapäivistä, loma-ajasta ja/tai kansainvälisestä taloustilanteesta. Sitä rahoittajamaailma kaikkialla nyt pohtii. Maailman taloustilanne kun ei ole vakaa, eivätkä matkailun suunnat varmoja. Kannattaa laskea vaihtoehtoja.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean