Vuodeksi
2006 kotkalaiset tekivät kaupungille omasta mielestään tiukan budjetin. Vuonna
2005 velan määrä oli räjähtänyt käsiin, kasvanut 36,3 miljoonalla. Jokaista kotkalaista
kohden kaupungin lainakanta vuoden 2005 loppuun mennessä oli 2024 euroa/asukas.
Vuonna
2006 uutta lainaa tarvittiin 38,2
miljoonaa lisää Vuonna 2007 lainat kasvoivat 34,0 miljoonaa, 2008 lainarahaa
lisättiin 19,6 miljoonaa. Ralli
jatkui 2009, taas 28,3 miljoonaa,
mutta 2010 vain 6,4 miljoonaa ja
2011 kaupungin lainaus näennäisesti jopa pieneni -5,4
miljoonaa. Jotain oli tapahtunut.
Selitys
näin pienelle velan kasvulle ja seuraavan vuoden lainamäärän jopa vähenemiselle
löytyi. Kuvioon oli tullut uusi rahoitustekijä, nk. konsernirahasto, johon
kaikki Kotka-konserniin kuuluvat yritykset tyhjentävät vuoden lopussa
kassavaransa yhteen läjään ja tällä rahalla meikataan emokaupungin kasvot
valtakunnan tilastoissa.
Velanotto oli näin siirretty Kotka-konsernin nimiin. Siellä vieras pääoma (velka) viime vuoden aikana kasvoi taas 18,4 miljoonaa. Todellisuudessa noin 10 miljoonaa enemmän, koska niin kutsuttu "salainen sopimus" kätki sisäänsä sen verran salattua velkaa. Ei voitu näyttää.
Tavalliselle kaduntallaajalle tärkein luku tuleekin tästä pitäen olemaan konsernin vieraan pääoman määrä. Vuonna 2011 tilinpäätöksessä se oli virallisesti 660 899 000 eli runsaat 12 000 euroa/asukas. Suurella jännityksellä odotamme 2012 tilinpäätöstä. Mahtavaa!
Velanotto oli näin siirretty Kotka-konsernin nimiin. Siellä vieras pääoma (velka) viime vuoden aikana kasvoi taas 18,4 miljoonaa. Todellisuudessa noin 10 miljoonaa enemmän, koska niin kutsuttu "salainen sopimus" kätki sisäänsä sen verran salattua velkaa. Ei voitu näyttää.
Tavalliselle kaduntallaajalle tärkein luku tuleekin tästä pitäen olemaan konsernin vieraan pääoman määrä. Vuonna 2011 tilinpäätöksessä se oli virallisesti 660 899 000 eli runsaat 12 000 euroa/asukas. Suurella jännityksellä odotamme 2012 tilinpäätöstä. Mahtavaa!
Nyt
kuitenkin on hyödyllistä pysähtyä ja vertailla tuon ajan velkaloukkua
tämänhetkiseen. Emokaupungin lainavelka on tänään - sievistelyn jälkeen - 4186 euroa/kotkalainen, eli reippaasti
yli kaksinkertainen vuoteen 2005:een verrattuna ja ollaan 2100 euroa korkeammalla kuin
koko maassa keskimäärin.
Koko
kaupungin väestölle summattuna, erotuksesta syntyvä velkojen lisääntyminen tekee
2005-2012 157,4 (!) miljoonaa. Samanaikaisesti
kaupungille kuuluvaa omaisuutta on lisäksi muutamalla miljoonalla myyty. Mitä sillä kaikella on saatu aikaan?
”Investoinnit ovat elintärkeitä kaupungin kilpailukyvylle ja elinvoimalle”, kaupunginjohtaja opettaa. ”Kaupungilla on itseään maksavia investointeja kuten Toriparkki, Merikeskus Vellamo ja Kantasataman Kulttuurikeskus." Näinkö kaupunginjohtaja ymmärtää taloutta?
”Investoinnit ovat elintärkeitä kaupungin kilpailukyvylle ja elinvoimalle”, kaupunginjohtaja opettaa. ”Kaupungilla on itseään maksavia investointeja kuten Toriparkki, Merikeskus Vellamo ja Kantasataman Kulttuurikeskus." Näinkö kaupunginjohtaja ymmärtää taloutta?
Nyt
emokaupungin nimiin ei haluta ja tuskin saadaankaan lisää lainaa. Tarvittaessa sitä otetaan
Kotka-konsernille, jos limiittiä ylipäätään vielä löytyy. Carealle alkaa taas kerääntyä lisää omistajakuntien vastuita. Henkilöstön vähentäminen merkitsee potilaille hoitotason alenemista.
Uuden valtuuston tärkein tehtävä onkin nyt, kehitysjohdon seminaarissa, eritellä eri laatikoihin, mihin yhteensä reilusti yli 160 miljoonan euron yltiösumma on kahden edellisen valtuuston hyväksymänä käytetty. Muutokset kannattaa tehdä, ennen kuin lopullisesti makaa nenä kanveesissa.
Uuden valtuuston tärkein tehtävä onkin nyt, kehitysjohdon seminaarissa, eritellä eri laatikoihin, mihin yhteensä reilusti yli 160 miljoonan euron yltiösumma on kahden edellisen valtuuston hyväksymänä käytetty. Muutokset kannattaa tehdä, ennen kuin lopullisesti makaa nenä kanveesissa.
Kommentit