Siirry pääsisältöön

Kunta ja yritys, eivät toimikaan samalla tavalla..?

Tuntemani reilunoloinen ikidemari. huippuisänmaallinen kaveri, kuntahallinnon tuntija, taiteen ystävä, saarelaisten ja saaristolaisten puolustaja, yleensä selkeäsanainen kansalainen, vaati lehtikirjoituksessaan yllättäen, ettei kuntaa ja yrityksiä saa verrata toisiinsa. Ajattelin kommentoida.

Kirjoitus painottuu lauseeseen, että yrityksen on tuotettava omistajilleen voittoa, mutta kunnan vain palveluita. Tähän asti meni oikein. Sillä kohden ajatuksemme alkavat kuitenkin haarautua. Mielestäni myös kunnan on hyvä tuottaa voittoa eli ylijäämää. Silloin se kykenee parhaiten takaamaan palveluitaan. Tappio, varsinkin jos sitä jatkuu vuositolkulla, ei herätä asukasomistajissaan ja sijoittajissaan luottamusta.

Mielestäni jokainen kotkalainen toimii kuntataloudessamme sijoittajana. Hän panee varansa likoon siksi, että hän odottaa kunnalta vastineeksi palveluita. Käy juuri niin kuin yritystoiminnassa, hänellä on oikeus odottaa sijoitukselleen osinkoa. Osingoilla hän tarkoittaa juuri niitä kunnallisia palveluita.

Jos kunnan vuositulos on jatkuvasti plussalla, hän saakin niitä: ilmaista koulutusta, katuvaloja, terveydenhoitoa, sosiaali- ja kirjastopalveluita ja koko joukon muita, kaikkia tässä nyt luettelematta. Ne juuri ovat niitä osinkoja, joita jokainen kuntaan sijottaja odottaa. Tappioiden velkaannuttama kunta on riitaisa eikä kaikkeen kykene.

Jatkuvasti tappiolliseen kuntaan sijottavat tuppaavat harvenemaan. Alijäämien aina vain jatkuessa kunta kyllä yrittää rimpuilla parempimaineisten joukossa. Pitkän päälle ahdistus kuitenkin voittaa ja tarvitaan eettis-moraalisesti terveitä luottohenkilöitä suunnan muuttajiksi ja saneeraajiksi. Virheet on toinen toisensa jälkeen pakko tuoda lopullisille maksajilleen julki.

Johtavien poliitikkojen vastuulle lankeaa saada palkkansa velvoittamat virkahenkilöt tekemään korjaavia esityksiä, viimeistään kun talous on tukehtumassa jo "kuralle". Vaaleissa talouden valvontaan etsitään pystyviä kykyjä, joiden eettinen ja moraalinen olemus saa kuntasijoittajat, kunnan asukasomistajat, vakuuttuneeksi suunnan muuttumisesta. Toivoa on ja valvojia löytyy.

Tekstari palstoja jo lukaisemalla voi tänään päätellä, että polttavin tieto, johon kansa kaipaa tarkkuutta, on niin sanottuun kaupunginjohtajan "hoviin" pysyvästi kuuluneiden henkilögalleria. Silloin on otettava huomioon, että joukkoon saattaa väärin perustein tulla nimiä, jotka vain muodollisesti ovat osallistuneet, sitä ennen kieltäydyttyään monista kyseeenalaisista matkoista ja muista luottokorttiriennoista.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean