Siirry pääsisältöön

Piipparainen pihapiiri

  Siihen aikaan yhden puolueen valta näkyi joka paikassa. Poliittinen johto teki tilintarkastajille heti selväksi, ettei ulkopuolisille kuulu, mitä tarkastuksissa tapahtuu, eikä raportteja julkistella. Kaupungin työpaikoilla elo oli muutenkin auvoisempaa kuin nykyisin. Huumori lensi ja huumorilla tässäkin muistellaan viiden saunan viidakkoa.

Savupiipputeollisuus tunki vielä siihen aikaan kaupungille seteleitä kassaan niin, ettei ihan kaikesta tarvinnut niuhottaa. Niinpä vähän ennen kuin Kotkan Sähkölaitoksesta tuli Kotkan Energia Oy, siellä pienen pienessä pihapiirissä, piipparaisella 50x50 metrin alueella, toimi siihen saunahulluun aikaan viisi (5) erillistä saunaa, yksi niistä kaupungin konekeskukselle. Ay-liike takasi, että kaikilla piti olla lupa rentoutua löylyissä ennen kotiin lähtöä.

Saunavuoroja ei silloin ollut tapana eri organisaatiotasoille yhdistellä. Jokaisella arvoasteelle piti olle omansa. Koska jokaisen piti työehtosopimuksen mukaisesti päästä rentoutumaan 15 minuuttia ennen työajan virallista päättymistä, saunoja piti olla kappalemäärin moneksi. Ay:llä oli tästä tiukat vaatimuksensa. Ellei kaikki mennyt kirjan mukaan, keinoja valvontaan kyllä löytyi.

Sähkölaitoksen saunavieraille tarjottiin tasoa. Tila keittiöineen, jääkaappeineen ja tarjoiluineen toimi  osin jopa kaupungin edustuspaikkana. Hiukan alempana laitoksen työnjohtajilla oli omansa. Ihan omaksi osoitetuissa tiloissa kylpi duunaritaso ja naishenkilöstöllä oli vielä oma löylypaikkansa, käytti sitten löylyoikeuttaan tai jätti käyttämättä. Jos pikku pihapiirissa nyt menisi käymään, niitä kaikkia viittä saunaa tuskin sieltä enää löytyisi. Onko piipparaista pihapiiriäkään?


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist