Siirry pääsisältöön

Kansalaisten yhteistyöhalukkuudesta paljon on kiinni

Yhteiskunnallisella pääomalla tarkoitetaan kansalaisten ja kaupungin yhteisiä voimavaroja, sekä henkisiä että aineellisia. Yhteiskunnallista toimintavarakkuutta syntyy vain, jos ihmisillä on luja luottamus siihen, mitä kuntayhteisö palvelutoiminnallaan luo. Julkiset kannanotot kertovat, että Kotkassa luottamus kaupungin hallintoon on painumassa huolestuttavalle tasolle.

Luottamusta syö, kun kaupunki kaikissa ratkaisuissaan ensisijaisesti ajattelee omaa kassaansa ja vain muodollisesti sitä, mita kaikkea olostaan maksajat, kaupunkilaiset, joutuvat kukkaroistaan kaivamaan. Tämän päivän sairaalaselvityksiä on pääosin tehty ahdingossa toimivan kunnan näkökulmasta käsin. Kuuluisaa " yhteen hiileen puhaltamista" saatetaan silloin jäädä kaipaamaan.

Keskussairaalamme remontista on nyt nyt saatu aikaan tarpeellinen päätös, välttämätön ensi askel monivuotisen korjaustyön aloittamiseksi. Remontissa tarvittavan käyttöpääoman rahoitus sen sijaan on auki. Samoin puuttuvat molempia vaihtoehtoja arvioinelta konsulteilta laskelmat siitä, paljonko potilaiden matkakulut keskitetyssä palvelussa muuttuvat ja mihin suuntaan.

Laskelmaksi muuttuvista matkakuluista riittää pelkistys. Hoitoon hakeutuvan kansalaisen ajomatka pidentyy keskiarvoisesti, tehtiin se millä kulkuvälineellä tahansa, noin 2,5 km sivu, eli yhteensä 5,0 km. Usein potilas tarvitsee vierelleen saattajan, joka omalla kustannuksellaan joutuu ottamaan aikaa työpaikastaan, ja siitäkin erilaisia menetyksiä saattaa syntyä.

Vaikka vain pääasialliset kustannukset potilaskäynnistä otetaan huomioon ja matkan kustannuskertoimena vielä lievennetysti, käytetään 0,40 e/km., lähestytään potilaskuluissa summaa, joka pitkälti kumoaa sen vuosittaisen hyödyn, joka keskittämisestä ehkä ollaan saamassa. Mikäli menetykset työpaikoilla vielä mukaan, saatetaan mennä jo tappion puolelle. Tämän laskelman kaupunkilaiset haluavat nähdä.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist