Siirry pääsisältöön

Maakunnan yhteisinterventio

Pohdin pitkään maallikon oikeutta osallistua keskusteluun vaikkapa Kymenlaakson keskussairaalan tulevaisuudesta. Päätin liittyä mukaan. Mielipiteeni olen muokannut lukemalla tarkkaan kahden konsulttiyrityksen Nordic Healthcare Groupin ja KPMG:n skenaariot ja kustannuslaskelmat todeten, että arvokkaiden tahojen mielikuvista löytyy kyllä eroja.  

Esimerkiksi Lastensairaala Helsingissä on niin ränsistynyt, ettei vanhan korjaaminen enää kannata. Tulee edullisemmaksi rakentaa kokonaan uusi. Kymenlaakson tilanne on lähes samanlainen. Vanhan sairaalakiinteistön ylläpito ja kehittäminen ovat sitä paitsi lietsoneet Kouvolan ja Kotkan välille kustannusriidan, jonka vastavetona Kouvola valmistelee omaa erikoissairaanhoidon laitosta. Kymenlaakso saa varautua yhteensä n. 200 miljoonan menoerään. Järkyttävää!  

Tuntematta uusimpia suunnitelmia jatkosta, mieleeni työntyy jatkuvasti, että uusi moottoritie Pietari-Tukholma tarjoaa Kymenlaaksolle muista maakunnista täysin poikkeavaa mahdollisuutta tarjota monikulttuurisille ja merkittävästi varakkaille pietarilaisille arvostettua, pohjoismaista tutkimusta ja terveydenhoitoa. Kansainvälinen (Scandinavian) Klinikka syntyisi E18:n varteen maakunnan yhteisinterventiolla ja ENPI- ja EU-rahastojen, valtion sekä pohjoismaisten säätiöiden tuella.  

Kouvola ja Hamina voisivat hyväksyä Kotkan kanssa valitsemansa paikan moottoritien varrelta, Kouvola peruuttaisi Ratamo-suunnitelmansa ja Kotka rakentaisi vain omat tarpeensa vanhaan sairaalaan. Kotka saisi anteeksi väitetyt laskutusvirheensä hyväksymällä uuden sairaalan muita kuntia läheisemmälle paikalle. Alue- ja moduulirakentamisella siitä syntyisi kohde, jolle tippuisi tarjouksia.  

Miten ja millaisella voimalla interventio - kentän haltuunotto - tulee toteuttaa ja mitä se onnistuessaan tarjoaa? Sen ulkonäön tulee olla Pohjoismaisuuteen vetoava, arkkitehtonisesti edustava. Sijoituksen tarve sille täytyy nopeasti laskea, rakentaa toimintaskenaario, ottaa kiinteistön moduulirakentaminen vakavasti huomioon ja kuvantaa arkkitehtuuritaso, jotta se heti alkaa herättää Pietarin ”piireissä” mielenkiintoa..  

Klinikka laskuttaisi kansainvälisin taksoin ja kykenisi näin tulouttamaan pysyvästi varoja viereen kohonneelle emolaitokselleen, Kymenlaakson Keskussairaalalle. Totta kait se on pakko pikapikaa esitellä ja hyväksyttää sairaalatoimen nykyisellä toimijatasolla, vaikka eivät ihan heti haluaisikaan romuttaa vuosikausien inttämistään.  

Osakaskuntien on nyt nopeasti kerättävä suunnitteluvoimia kuvittamaan kuntien päättäville uutta kansainvälisen lääketieteen ja turismin yhteistä kohdetta. Alkunäkemys on tärkein. Sitä voidaan muuttaa ja kehittää sitten ajan myötä. Nämä päätelmät ovat itse rakennettuja, tarkkaan luetuista Nordic Healthcare Groupin ja KPMG:n ajatuksista ja laskelmista.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist