Siirry pääsisältöön

Enempää emme voi velkaantua








Kunnallisvaalit ovat edessämme ja ennen niitä saamme vielä kuulla joukon surkeita uutisia taloudestamme. Olisi hienoa rikastua, mutta sellaista emme täällä Kotkassa eikä koko Kaakkois-Suomessa kuntina ihan vähään aikaan tule kokemaan. Olemme eläneet velkataloudessa ja elintasoomme käytetyt varat tulevat maksuun. Pienimmät kunnat, joissa talous on pääosin perustunut valtiolta saatuun rahaan voivat toistaiseksi olla poikkeus. 


Meille Kotkassa on kuvattu loisteliasta tulevaisuutta esimerkiksi rahoittamalla sietämättömän suurella rahalla, yli 100 miljoonalla ”elävää kaupunkikeskusta”. Miten kauan tätä tulevaisuuteen kiinnitettyä toivoa pitää elättää? Tulevaisuudelta otettu velka näkyy taseissamme ja vaatii vuosittain takaisin suorituksia. Ainakin ennakkolaskelmat tulevien vuosien kassavirroista ja toiminnan alijäämistä pelottavat. 


Pitäisikö meidän täällä Kotkassa priorisoida arvojamme uudelleen? Kyllä pitäisi. Siihen pakottavat tulevaisuuteen diskontatut lainamme. Kunnallisvero on yksi arvoista. Yhden prosenttiyksikön korotus siihen on kuin kapea laastari verta tihkuvan haavauman päälle. Näyttää siltä, että olemme tehneet virhearvioita. Menestystä kun ei voi ostaa. Sitä voi yrittää, mutta siihen eivät rahat yleensä riitä. Se täälläkin huomataan. 


Me olemme jo hylänneet yhden historian meille ojentaman lahjan, Kyminlinnan linnoituksen, josta venäläiset taatusti olisivat olleet kiinnostuneita nykyaikaistettuna kohteena. Tänään historian sijaan tulevaisuus ojentaa toista. Se tarjoaa meille E18 -liikenneväylää, jossa mittavan kuljetustoiminnan jatkeena alkaa pian kohista omia valintojaan tekevä turistiliikenne. Tajuammeko, millaisia näkymiä heti rajalta väylälle siirtyvät tulevat odottamaan?  

Moottoritien viralliseksi nimeksi on vahvistettu Pietari – Tukholma. Näin E18 toimii koko mitaltaan Pohjoismaisen elämänmuodon näyteikkunana, jossa luodaan kuvaa yhteistyöhalukkaasta, mutta omakulttuurisena pysyvästä Pohjolasta. Nimenomaan kulttuurin yksityiskohtia vierasmaalaiset kulkijat tulevat etsimään. Vihreitä niittyjä, metsiä, pikku kaupunkipuistoja ja viehättäviä rantanäkymiä he kyllä ovat kohdanneet riittävästi. 

Annetaan heidän nyt löytää jotain muuta. Perustetaan Kymenlaakson runkotien ja E18 risteyspaikan läheiselle alueelle, Kymenlaakson keskussairaalan hallinnoima, Scandinavian Healhtcare Center, SHC, joka tarjoaa arkkitehtonisesti korostetussa pohjoismaisessa ympäristössä, skandinaavisen nykytieteen mukaista terveyden säilyttämistä ja hoitoa. Siihen liitettäisiin kernaasti myös rajan takaa heidän huippusaavutuksiaan.









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist

Carean nykytilanne on muuttumassa hallitsemattomaksi

Jussi Raukko (Kouvola) kauhistutti äskettäin Kymen Sanomissa mielipiteellään, että maakunnan etelän ja pohjoisen välinen kilpavarustelu erikoissairaanhoidon investoinneissa nousee jo 200 miljoonaan euroon, ehkä ylikin. Kauhistusta lisäsi se, että Kymenlaakson omistajakunnat yhdessä ovat keskussairaalalleen tänään velkaa jo 24 miljoonaa! K eskussairaalan kunnossa ja toimitusjohtajan lausunnoissa tilanne on näkynyt. Sairaalan oma rahantarve ja omistajakuntien samanaikainen painostus alijäämäiseen talousarvioon ovat pakottaneet Carean ottamaan omiin nimiinsä velkaa kymmeniä miljoonia, vaikka sillä samaan aikaan on ollut jättisaatavia omistajiltaan. Onhan se aivan hullu tilanne. Näillä kuitenkin mennään, koska omistajakunnat näkevät maineensa takia velat mieluummin Carean kuin omassa repussa. Tilanteeseen toivotaan toki muutosta, sillä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on jo herkistetty puuttumaan keskussairaalaa puuduttavaan talousarviokikkailuun. Nyt on syytä luottaa korkean