Siirry pääsisältöön

Kun maakunnan koko väki kävi Kotkan Meripäivillä


Kun koko Kymenlaakson väki kävi Kotkan Meripäivillä

Koko Kymenlaakson maakunnassa, pohjoiset ja eteläiset kunnat yhteen lukien, asuu väkeä noin 175 000 henkeä. Laskelmaan sisältyvät silloin kaikki mahdolliset ikäryhmät, vastasyntyneistä mummoihin ja vaareihin. Myös sairaina vuoteissaan makaavat tai potilaina sairaaloissa potevat ja kesämökeillään viihtyvät ovat silloin luvussa mukana. Jos joku sattui samaan aikaan pistäytymään ulkomailla, hänetkin liitetään lukumääräksi tähän kuviteltuun Meripäivien satoisaan joukkoon. Näin saadaan kertymään koko Kymenlaakson väkiluku.


Miten suurta porukkaa tässä oikein käsitellään, selviää parhaiten seuraamalla jotain muuta valtavaa yleisötapahtumaa maailmalla: paavin siunaustilaisuutta Vatikaanissa, olympialaisten avajaisia Lontoossa tai Sotshissa, jalkapallo-ottelua 80 000 hengen jättiläisstadionilla tai vaikkapa vain 20 000 hengen massiivista yleisötapahtumaa Allsångia kesäisellä Skansenilla, Tukholman laululavalla. Sellaiset luvut eivät Meripäiville ole riittäneet. Pitää aina sanoa se sama 230 000. Kyllä meitä harhautetaan.


On pakko onnitella Kotkan Meripäiviä siitä valtavasta kävijämäärästä, mihin yllä kuvatut, muut maailmanluokan tilaisuudet eivät lähimainkaan pääse. Mutta kun Meripäivien ilmoittama ihmismäärää – yli 200 000 henkeä liikutetaan - monenlaisten tukipalvelujen tarvetta syntyy, väkisinkin. Niistä selviäminen edellyttää tosisuurta lisähenkilökuntaa ja kaupungin lähes lukitusta kassasta tiukattua rahoitusta, vaativia lisätoimia, ja tietenkin sitten jo lähes jumalaista järjestelykykyä. Ja ennen kaikkea, jokaiselle toimijalle sitä rahaa, jota ei ole. 


Ihme kun tuo  tuo jättijoukko tulee toimeen ilman tuhansia vessoja, puolustusvoimilta lainattuja soppatykkejä, ylimääräisiä peseytymispaikkoja ja telttatiloihin laajennettua terveydenhoitoa, kun Keskussairaalaan ei mahdu, ym, ym. Kansa liikkuu nykyisin pääasiassa henkilöautoilla ja tilastojen mukaan autokuntaan kuuluu n. 2,5 henkeä. Jokunen bussillinen ja junan vaunuryhmä voi hyvin liittyä porukkaan. Näin Kotkassa olisi noina neljänä päivänä käynyt arviolta n. 80 000 ajoneuvoa. Esiin työntyy parkkitilojen mahdottomuus.  


Vapaita parkkipaikkoja Kotkansaarella on kaiken kaikkiaan 4 500, siinä jo Toriparkki mukana. Kotkansaarella muualta työssä kävijät tarvitsevat tuosta määrästä muutaman sata parkkiruutua joka päivä. Miten kaikki nuo luvut 80 000/4500 saadaan sopimaan yhteen, se vaatii jo jumalaista organisointikykyä tai sitten median kanssa pelaamista kelvotonta teatteria.  Kotka tarvitsisi tätä nykyä vain rehellisyyttä tiedottaessaan jotain kansalaisilleen.


Pitääkseen kiinni kymmeniä vuosia jatkuneet väitteestaan ylisuurista kävijämääristä, Meripäivät antoi yhtenä vuonna enempää ja tarkemmin miettimättä, Visi-Systeman poikien rakentaa elektronisen laskijalaitteen solaan, josta valtaosa vierailijoista joltisellakin varmuudella kulkee edestakaisin läpi. Laskijalaitteen lopullinen luku näytti kävijämääräksi tyrmäävät 34 313! Laite määrättiin heti reivittäväksi pois, eikä siitä sen jälkeen ole puhuttu.


Kun ensi vuonna taas kuullaan sama mantra – ”yli 200 000 tulee!” - on jännittävää seurata millaisin ilmein poliisin ylin johto, sairaalalaitos, tapahtuman talkooväki, ravintolat, kahvilat, myymälät, tilapäiset kauppiaat, sponsorit, muut Meripäiviin uskovat ja sinne varojaan vuosikymmenien ajan satsanneet, tuleviin kävijäarvioihin suhtautuvat. Ja mihin ne valtavat voittokillingit ovat lopulta kertyneet. Mitä ajattelee Valtiokoonttori..!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Rangaistussiirtola

Kaikki työvoima: aikuisuuden portille kasvaneet lapset, osa rintamalta lomilla kävijöistä, voimissaan olevat vanhukset ja tietysti kaikki sopivan ikäiset naiset haalittiin mukaan sodan 1941-1944 aikana huutavaan työvoiman tarpeeseen. Jo puolimiljoonaiset rintamavoimat lohkaisivat osansa monenlaisten töiden tekijöistä. Siihen vain oli pakko sopeutua.  Erikoisministeriö huolehti siitä, että maan oma elinkeinoelämä, ja osin myös vienti, pyöri sodan jatkuessa tilanteen vaatimalla tasolla. Historiasta olemme saaneet lukea, kuinka vankiloista värvättiin vapaaehtoisia rangaistusvankeja taistelujoukkoihin ja linnoitustöihin. Osa pakeni, vaihtoi puolta ja valtaosa taisteli. Yleensä kertomukset ovat käsitelleet miesten osuutta, naisten osuus, paitsi lottien palvelua on ollut tuntemattomampaa. Sen sijaan niin paljon ei ole kerrottu kaikkien naisten työstä, varsinkaan silloin kun sitä käytettiin rangaistuksena. Se ymmärrettiin sodan varjopuolena, mutta pakollisena. Naisten rangaistusleiri Karh

Mielenilmaus

Koko moniselkoinen hässäkkä näyttää lopulta viittovan tiettyyn tavoitteeseen: tuleviin eduskuntavaaleihin ja pelkoon puoluen kannatuksessa niissä. Parhaiten se näkyy änkeimpien demareiden ajatusharhailussa ja välikysymyskeskusteluissa.  Entisen valtionvarainministerin Antti Rinteen luulisi olevan selvillä maan talouden nykyisestä tilasta ja toimivan sen mukaan. Mutta ei. Puolueen etu sivuuttaa kirkkaasti valtakunnan edun. Niin paljon oman puolueen gallup-kannatus suistaa puoluepomon politiikkaa. Viimeisin ponnistus on sitten tuonut pinnalle, vanhan - toki omalla tavallaan arvostetun Ihalaisen - selvittämään uudestaan yhdyskuntasopimusta. Tämä todistaa, että sosiaalidemokraattien hätä on todellinen. Aikanaan SAK veti takaisin julkisuudesta Lohtander-mainoksen. Nyt olisi samanlaiseen aihetta, kun melkein koko kansa tietää eletyn jo liian kauan velaksi. Katkaisu on nyt pakko tehdä, Mitä sitten, jos kansa kääntyykin ns. mielenilmaisijoita vastaan. Varsinkin kun ensi vuonna - näilläkin ha

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana. Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyist