maanantai 27. elokuuta 2012

Kaupunkimme kelluu velkakierteen ristiaallokossa


Kotka-konsernin rahoituslaskelman 2011 mukaan tuoretta lainaa on kyseisen tilivuoden aikana jouduttu toiminnan ylläpitämiseksi ottamaan 12,5 miljoonaa. Samana aikana Kotka-konsernin vieras pääoma, siis yhteisön kokonaisvelka, oli lisääntynyt 18,4 miljoonaa. Miksi mikään ei riittänyt? Sataman osakkeitakin silloin myytiin Haminalle ja sen piti näkyä plussana kaupungin tuloksessa. Kävi päinvastoin.


Kirjanpitokielessä laina ja velka eivät merkitse samaa. Lainasta puhutaan, kun raha tulee normaalista luottolaitoksesta, pankista tai vakuutusyhtiöstä (lainaa/asukas). Velasta puhutaan, jos raha otetaan jostain muualta. Se tässä onkin mielenkiintoista, mistä se lisävelka tällä kerralla tuli? Jäikö jokin suuri velkaerä tietoisesti maksamatta? Asian tekee vielä hämärämmäksi se, että kyseisenä vuonna velkaantumiseen olisi pitänyt tulla helpottava hengähdystauko. Ei tullut.


Käsitettä lainaa/asukas käytetään julkisuudessa eniten, mutta vasta konsernin kokonaisvelka, eli vieraan pääoman täysi määrä paljastaa koko konserniyhteisön todellisen tilan. Kaupunkien tilinpäätöksissä lainaa/asukas sievistellään julkisen vertailuhäpeän vuoksi. Siksi vuoden viimeisenä päivänä kaavitaan konsernirahastosta kaikki mahdollinen emo-kaupungin kassaan ja virallisissa tilastoissa näytetään hieman paremmalta kuin todella ollaan.


Viime tilinpäätöksessä kokonaisvelan odottamaton ylipaisunta antoi syyn aavistaa, että Kotkaa kiusaa pysyvästi mittava rahoitusaukko. Sen ovat viime päivien tiedot vahvistaneet. Kuluvan vuoden aikana niin emokaupungille kuin konsernillekin lienee vielä tulossa ennalta arvaamattomia menoja. Millaisia ja miten paljon, se selvinnee elokuun lopun väliaikatiedoista ja sen jälkeen vuoden 2013 talousarviosta. Veronmaksajat eivät voi muuta kuin täristä kiukusta ja odottaa.


tiistai 21. elokuuta 2012

Millaista yhteistoimintaa Kotkan kannattaa tarjota Pietariin?

Pelkän Pietarin laskettu väestö nousee 6 miljoonaan. Lisäksi alueen väestöön kuuluu 2-3 miljoonaa asukasta ympäröivästä maakunnasta, rekisteröimätön ihmissuma siihen vielä päälle. Kyse on siis niin suuresta potentiaalista, että sellaista emme ole tottuneet tajuamaan. Pietari on hengästyttävä kohde, jonka kulttuuriset ja kaikki muutkin elämän olosuhteet suuresti poikkeavat meikäläisistä. Siksi se on niin mielenkiintoinen. 

Mutta juuri siitä erilaisuudesta onkin löydettävissä markkina-aukkoja, joita tutkimalla ja sitten niistä poimimalla löytyy voimavaroillemme sopivia yhteistyön palasia. Yhtenä tällaisena tiedämme jo, että Venäjällä koko väestön eliniän odotus jää keskiarvoiltaan jälkeen skandinaavisesta. Entäpä jos Pohjoismaat alkaisivat nyt tarjota yhteistyötä ja miksei apuakin naapurin kipuilevaan tarpeeseen nostaa nykyinen elinikäodote lähemmäksi skandinaavista tasoa?  

Samaan aikaan moottoritien E18 – Pietari – Tukholma varrelle tarvitaan jotain ennen kokeilematonta, kulkijan huomion liikkeelle ravistelevaa, mutta asiallisen vankkaa näyttöä skandinaavien erilaisesta elämäntavasta. Se ei synny esittelemällä vihreitä metsiä, merenrantanäkymiä, pikku puistoja, ruostuvia satamanostureita, tai lupaamalla rakentaa toinen toisiaan hengiltä kilpailevia kylpylöitä. Tällaisia ”houkutuksia” kauppaavat hiirenkolostrategit ja lopputuloksista kansa maksaa.

Syntyisikö näiden sijaan kansakuntien terveystavoitteeksi yhteistyöyritys, korkeatasoiseksi arvostettu Scandinavian Heathcare Center – SHC - ajan huippulääketiedettä tarjoava kansainvälisen tutkimuksen ja sairaanhoidon terveyskeidas? Keskeisen panoksen sille antaisi näytöillään vakuuttanut skandinaavinen elämäntapa, mutta sitä alettaisiin toteuttaa muista erilaisista yhteyksistä jo tutun, Pietarin lääketieteellisen Pavlov-yliopiston kanssa.


sunnuntai 12. elokuuta 2012

Enempää emme voi velkaantua








Kunnallisvaalit ovat edessämme ja ennen niitä saamme vielä kuulla joukon surkeita uutisia taloudestamme. Olisi hienoa rikastua, mutta sellaista emme täällä Kotkassa eikä koko Kaakkois-Suomessa kuntina ihan vähään aikaan tule kokemaan. Olemme eläneet velkataloudessa ja elintasoomme käytetyt varat tulevat maksuun. Pienimmät kunnat, joissa talous on pääosin perustunut valtiolta saatuun rahaan voivat toistaiseksi olla poikkeus. 


Meille Kotkassa on kuvattu loisteliasta tulevaisuutta esimerkiksi rahoittamalla sietämättömän suurella rahalla, yli 100 miljoonalla ”elävää kaupunkikeskusta”. Miten kauan tätä tulevaisuuteen kiinnitettyä toivoa pitää elättää? Tulevaisuudelta otettu velka näkyy taseissamme ja vaatii vuosittain takaisin suorituksia. Ainakin ennakkolaskelmat tulevien vuosien kassavirroista ja toiminnan alijäämistä pelottavat. 


Pitäisikö meidän täällä Kotkassa priorisoida arvojamme uudelleen? Kyllä pitäisi. Siihen pakottavat tulevaisuuteen diskontatut lainamme. Kunnallisvero on yksi arvoista. Yhden prosenttiyksikön korotus siihen on kuin kapea laastari verta tihkuvan haavauman päälle. Näyttää siltä, että olemme tehneet virhearvioita. Menestystä kun ei voi ostaa. Sitä voi yrittää, mutta siihen eivät rahat yleensä riitä. Se täälläkin huomataan. 


Me olemme jo hylänneet yhden historian meille ojentaman lahjan, Kyminlinnan linnoituksen, josta venäläiset taatusti olisivat olleet kiinnostuneita nykyaikaistettuna kohteena. Tänään historian sijaan tulevaisuus ojentaa toista. Se tarjoaa meille E18 -liikenneväylää, jossa mittavan kuljetustoiminnan jatkeena alkaa pian kohista omia valintojaan tekevä turistiliikenne. Tajuammeko, millaisia näkymiä heti rajalta väylälle siirtyvät tulevat odottamaan?  

Moottoritien viralliseksi nimeksi on vahvistettu Pietari – Tukholma. Näin E18 toimii koko mitaltaan Pohjoismaisen elämänmuodon näyteikkunana, jossa luodaan kuvaa yhteistyöhalukkaasta, mutta omakulttuurisena pysyvästä Pohjolasta. Nimenomaan kulttuurin yksityiskohtia vierasmaalaiset kulkijat tulevat etsimään. Vihreitä niittyjä, metsiä, pikku kaupunkipuistoja ja viehättäviä rantanäkymiä he kyllä ovat kohdanneet riittävästi. 

Annetaan heidän nyt löytää jotain muuta. Perustetaan Kymenlaakson runkotien ja E18 risteyspaikan läheiselle alueelle, Kymenlaakson keskussairaalan hallinnoima, Scandinavian Healhtcare Center, SHC, joka tarjoaa arkkitehtonisesti korostetussa pohjoismaisessa ympäristössä, skandinaavisen nykytieteen mukaista terveyden säilyttämistä ja hoitoa. Siihen liitettäisiin kernaasti myös rajan takaa heidän huippusaavutuksiaan.









maanantai 6. elokuuta 2012

Maakunnan yhteisinterventio

Pohdin pitkään maallikon oikeutta osallistua keskusteluun vaikkapa Kymenlaakson keskussairaalan tulevaisuudesta. Päätin liittyä mukaan. Mielipiteeni olen muokannut lukemalla tarkkaan kahden konsulttiyrityksen Nordic Healthcare Groupin ja KPMG:n skenaariot ja kustannuslaskelmat todeten, että arvokkaiden tahojen mielikuvista löytyy kyllä eroja.  

Esimerkiksi Lastensairaala Helsingissä on niin ränsistynyt, ettei vanhan korjaaminen enää kannata. Tulee edullisemmaksi rakentaa kokonaan uusi. Kymenlaakson tilanne on lähes samanlainen. Vanhan sairaalakiinteistön ylläpito ja kehittäminen ovat sitä paitsi lietsoneet Kouvolan ja Kotkan välille kustannusriidan, jonka vastavetona Kouvola valmistelee omaa erikoissairaanhoidon laitosta. Kymenlaakso saa varautua yhteensä n. 200 miljoonan menoerään. Järkyttävää!  

Tuntematta uusimpia suunnitelmia jatkosta, mieleeni työntyy jatkuvasti, että uusi moottoritie Pietari-Tukholma tarjoaa Kymenlaaksolle muista maakunnista täysin poikkeavaa mahdollisuutta tarjota monikulttuurisille ja merkittävästi varakkaille pietarilaisille arvostettua, pohjoismaista tutkimusta ja terveydenhoitoa. Kansainvälinen (Scandinavian) Klinikka syntyisi E18:n varteen maakunnan yhteisinterventiolla ja ENPI- ja EU-rahastojen, valtion sekä pohjoismaisten säätiöiden tuella.  

Kouvola ja Hamina voisivat hyväksyä Kotkan kanssa valitsemansa paikan moottoritien varrelta, Kouvola peruuttaisi Ratamo-suunnitelmansa ja Kotka rakentaisi vain omat tarpeensa vanhaan sairaalaan. Kotka saisi anteeksi väitetyt laskutusvirheensä hyväksymällä uuden sairaalan muita kuntia läheisemmälle paikalle. Alue- ja moduulirakentamisella siitä syntyisi kohde, jolle tippuisi tarjouksia.  

Miten ja millaisella voimalla interventio - kentän haltuunotto - tulee toteuttaa ja mitä se onnistuessaan tarjoaa? Sen ulkonäön tulee olla Pohjoismaisuuteen vetoava, arkkitehtonisesti edustava. Sijoituksen tarve sille täytyy nopeasti laskea, rakentaa toimintaskenaario, ottaa kiinteistön moduulirakentaminen vakavasti huomioon ja kuvantaa arkkitehtuuritaso, jotta se heti alkaa herättää Pietarin ”piireissä” mielenkiintoa..  

Klinikka laskuttaisi kansainvälisin taksoin ja kykenisi näin tulouttamaan pysyvästi varoja viereen kohonneelle emolaitokselleen, Kymenlaakson Keskussairaalalle. Totta kait se on pakko pikapikaa esitellä ja hyväksyttää sairaalatoimen nykyisellä toimijatasolla, vaikka eivät ihan heti haluaisikaan romuttaa vuosikausien inttämistään.  

Osakaskuntien on nyt nopeasti kerättävä suunnitteluvoimia kuvittamaan kuntien päättäville uutta kansainvälisen lääketieteen ja turismin yhteistä kohdetta. Alkunäkemys on tärkein. Sitä voidaan muuttaa ja kehittää sitten ajan myötä. Nämä päätelmät ovat itse rakennettuja, tarkkaan luetuista Nordic Healthcare Groupin ja KPMG:n ajatuksista ja laskelmista.



lauantai 4. elokuuta 2012

Kun maakunnan koko väki kävi Kotkan Meripäivillä


Kun koko Kymenlaakson väki kävi Kotkan Meripäivillä

Koko Kymenlaakson maakunnassa, pohjoiset ja eteläiset kunnat yhteen lukien, asuu väkeä noin 175 000 henkeä. Laskelmaan sisältyvät silloin kaikki mahdolliset ikäryhmät, vastasyntyneistä mummoihin ja vaareihin. Myös sairaina vuoteissaan makaavat tai potilaina sairaaloissa potevat ja kesämökeillään viihtyvät ovat silloin luvussa mukana. Jos joku sattui samaan aikaan pistäytymään ulkomailla, hänetkin liitetään lukumääräksi tähän kuviteltuun Meripäivien satoisaan joukkoon. Näin saadaan kertymään koko Kymenlaakson väkiluku.


Miten suurta porukkaa tässä oikein käsitellään, selviää parhaiten seuraamalla jotain muuta valtavaa yleisötapahtumaa maailmalla: paavin siunaustilaisuutta Vatikaanissa, olympialaisten avajaisia Lontoossa tai Sotshissa, jalkapallo-ottelua 80 000 hengen jättiläisstadionilla tai vaikkapa vain 20 000 hengen massiivista yleisötapahtumaa Allsångia kesäisellä Skansenilla, Tukholman laululavalla. Sellaiset luvut eivät Meripäiville ole riittäneet. Pitää aina sanoa se sama 230 000. Kyllä meitä harhautetaan.


On pakko onnitella Kotkan Meripäiviä siitä valtavasta kävijämäärästä, mihin yllä kuvatut, muut maailmanluokan tilaisuudet eivät lähimainkaan pääse. Mutta kun Meripäivien ilmoittama ihmismäärää – yli 200 000 henkeä liikutetaan - monenlaisten tukipalvelujen tarvetta syntyy, väkisinkin. Niistä selviäminen edellyttää tosisuurta lisähenkilökuntaa ja kaupungin lähes lukitusta kassasta tiukattua rahoitusta, vaativia lisätoimia, ja tietenkin sitten jo lähes jumalaista järjestelykykyä. Ja ennen kaikkea, jokaiselle toimijalle sitä rahaa, jota ei ole. 


Ihme kun tuo  tuo jättijoukko tulee toimeen ilman tuhansia vessoja, puolustusvoimilta lainattuja soppatykkejä, ylimääräisiä peseytymispaikkoja ja telttatiloihin laajennettua terveydenhoitoa, kun Keskussairaalaan ei mahdu, ym, ym. Kansa liikkuu nykyisin pääasiassa henkilöautoilla ja tilastojen mukaan autokuntaan kuuluu n. 2,5 henkeä. Jokunen bussillinen ja junan vaunuryhmä voi hyvin liittyä porukkaan. Näin Kotkassa olisi noina neljänä päivänä käynyt arviolta n. 80 000 ajoneuvoa. Esiin työntyy parkkitilojen mahdottomuus.  


Vapaita parkkipaikkoja Kotkansaarella on kaiken kaikkiaan 4 500, siinä jo Toriparkki mukana. Kotkansaarella muualta työssä kävijät tarvitsevat tuosta määrästä muutaman sata parkkiruutua joka päivä. Miten kaikki nuo luvut 80 000/4500 saadaan sopimaan yhteen, se vaatii jo jumalaista organisointikykyä tai sitten median kanssa pelaamista kelvotonta teatteria.  Kotka tarvitsisi tätä nykyä vain rehellisyyttä tiedottaessaan jotain kansalaisilleen.


Pitääkseen kiinni kymmeniä vuosia jatkuneet väitteestaan ylisuurista kävijämääristä, Meripäivät antoi yhtenä vuonna enempää ja tarkemmin miettimättä, Visi-Systeman poikien rakentaa elektronisen laskijalaitteen solaan, josta valtaosa vierailijoista joltisellakin varmuudella kulkee edestakaisin läpi. Laskijalaitteen lopullinen luku näytti kävijämääräksi tyrmäävät 34 313! Laite määrättiin heti reivittäväksi pois, eikä siitä sen jälkeen ole puhuttu.


Kun ensi vuonna taas kuullaan sama mantra – ”yli 200 000 tulee!” - on jännittävää seurata millaisin ilmein poliisin ylin johto, sairaalalaitos, tapahtuman talkooväki, ravintolat, kahvilat, myymälät, tilapäiset kauppiaat, sponsorit, muut Meripäiviin uskovat ja sinne varojaan vuosikymmenien ajan satsanneet, tuleviin kävijäarvioihin suhtautuvat. Ja mihin ne valtavat voittokillingit ovat lopulta kertyneet. Mitä ajattelee Valtiokoonttori..!

Vertailua taloudessaan kompuroivaan Jyväskylään





Jyväskylässä on Kotkaa enemmän koulutettua väkeä, mutta myös se kamppailee talousvaikeuksissaan. Vaikka suora vertailu kaupunkien erilaisen rakenteen vuoksi voi osin johtaa harhaan, löytyy vertailukelpoista tilastotietoa kuitenkin riittävästi. Niiden syväpohdiskelu blogin yhdellä sivulla ei ole mahdollinen, mutta niihin voidaan uudessa yhteydessä palata. 

Jyväskylällä on oma yliopisto ja kansainvälinen lentokenttä. Kotkalla on satama yhdessä Haminan kanssa. Edellisen väkiluku on 132 000, Kotkan vastaava 55 000. Ero on melkoinen. Vertailuissa se otetaan huomioon. Jyväskylässä suuri kuntaliitos (2009) pakotti perusinvestointeihin. Täällä liitoskaavailuissa sama on laskettava ennalta mukaan.  

Kunnallisvero Jyväskylässä 2011 oli19,00 - täällä 19,50. Molemmat kaupungit ovat veronnoston edessä. Vertailukaupungissa 1 %:n kertymä on Kotkaan nähden ylivoimainen jo väestön terveestä kasvusta johtuen. Kotka pitää väestön kasvua tilastosyistä yllä tehostetulla maahanmuutolla, mikä ei tuota sen osalta verotuloja lähivuosina mainittavasti. 

1 %:n kuntaveron nostolla Jyväskylän kaupunki pääsee nollatulokseen. Täällä tarvittaisiin vasta talousarvion tasapainotukseen peräti 2 %-yksikköä. Huomattakoon, että Kotkassa 2011 Haminalta satamaosakkeista kirjattiin saataviin 11 milj.euroa. Tulosperusteisessa kirjanpidossa ennakoitu tulos jouduttiiin kuitenkin syömään, mutta tämä lain hyväksymä kirjaus peitti vuoden 2011 jättimäisen rökäletappion.  

Konsernitasolla Jyväskylän velkaa 7 228 e/asukas hirvitellään mediassa, Kotkassa ei vieras pääoma 12 016 e. enää herätä oikeastaan mitään. Tyydytään lauhkeasti siihen, että näillä on mentävä. Jyväskylässä kansa vaatii tiukkaa kulukuuria. Kotkassa kaikissa pyörissä liinat ovat jo kiinni. Lisää velkaantuminen näin ollen vain jatkuu. Pian Kotkan talousmyllerrystä ei kykene selvittämään muu kuin Lex Karkkila. 

Ehkä mielenkiintoisin yksityiskohta vertailussa on, että suuri kuntaliitos aiheuttaakin säästöjen sijasta tarpeita uusiin, kalliisiin perusinvestointeihin, kuten kouluihin, päiväkoteihin, hoitolaitoksiin yms. Tähänkö kuntaliitokset kaikkialla johtavat, kun väestöä muuttaa kuntakeskuksiin? Kuntaliitoksen aikaan 2009 toimi Jyväskylässä kaupunginvaltuuston puheenjohtajana nykyinen kuntaministeri Henna Virkkunen.