Siirry pääsisältöön

Tekstit

Sotatarinoita

Miten nykynuorisomme näkee maamme sota-ajan? Otsikko oli jo siinä määrin provokatiivinen, että se suorastaan kehoitti ja houkutteli yo-kirjoituksissa valitsemaan aiheen. Iiris Vartiainen on varmasti ansainnut palkkionsa. Hänen kirjoituksensa herätti ajatuksia. Mutta kaikkiin kysymyksiin hän ei vastannut. Eikä sellainen tarkkuus liene ollutkaan aiheitten laatijan tarkoitus. Iiris Vartiainen lähtee alkuun siitä, että sotamenestyksiä pidetään ikäänkuin itseisarvoina ja "Talvisodan henkeä" pidetään yhä elossa. Sitä voidaan sitten yhdistellä ihan mihin tahansa.Taustasta  hän vaikeni.

Ajatuksia kirjoitus todellakin herätti. Itse tuon pelkoa ja kauhua herättäneen ajan kokeneena. Ensin 10-vuotiaana sotapakolaisena lähelle armeijamme päämajakaupunkia Mikkeliä viholliskoneitten pommitusreittejä seuraten ja desantteja peläten Sittemmin Kouvolan rautatieristeyksen pommituksessa äitini ja sisareni kanssa metsään paeten. Sinä helmikuisena pakkaspäivänä kaksitasohävittäjillä modernimpaa le…
Uusimmat tekstit

Nähty

Kuvitella osaamme, mutta tarpeeksiko? National Geographic no 2. vetää esiin, mitä puhelimemme, kameramme ja yleiset satelliitit luovuttavat tietoja meistä joka hetki. Ajatellaanpa, että jollakin alueella esiintyy todella paljon astmaa.Tulvaveden liikkeet ja pienhiukkaset ilmoittavat silloin ilmansaasteista. Voit silloin alkaa tarkastella vaikka paikkoja, missä kuorma-autot seisovat paljon joutokäynnillä. Mihin suuntaan saasteet pääsevät? Voisimmeko valmistaa lisää viherkattoja, ohjata veden virtausta tai muuttaa sen ajoreittiä?

Tekninen valvont laajenee. Kaupunkien toimintaa, jopa sinua pideään silmällä. Kaikki  olemme tarkkailun alla. Turvallisuushakuisuus on taikasana, sen avulla voidaan tehdä vaikka mitä! Kaupunkiarkkitehti, hollantilainen innovaattori on innostunut kehittämään mm. maaleja, jotka vaihtavat lämpötilan mukaan värejä. Miksi tyydytään kehittämään vain ajoneuvojen saasteita, hän kysyy? Miksei tarkkailla suoraan lämpötiloja, jotka vaihtavat maalien värejä. Tulevat sähköa…

Taivastelua

Vuonna 2017 alettiin rakentaa 43 000 asuntoa. Kaistapäisiä ennätysvuosia ei silti kyetty lähestymään. Vuosina 1973 ja 1974 myllyt pyörittivät betonia elementtilaitoksissa vielä enemmän, 73 000 asuntoa valmistui. Presidentti Kekkosen ajan Suomi urbanisoitui. Kerrostaloja kohosi keskustoihin ja niiden lähialueille. Sinkkujen yhä lisääntyessä asunnot pienenivät, 40 neliötä riitti. Senioriasunnoissa kulki samaan suuntaan. Myös sijoittajat suosivat siihen aikaan pieniä asuntoja. Niitä oli helppoa vuokrata.
Se oli kehityksen suunta.

Avioerot lisääntyivät ja kehitys synnytti jättirakennuksia. Asunnot, kauppakeskukset ja toimistotilat yhtyivät kokonaisuuksiksi. Syke kiihtyi. Kahvilat ja kaupat yleistyivät. City-asuminen tuli muotiin. Se helpotti arkea sanottiin. Ekologisuus käsitteenä korostui. Puolueena alkoi Vihreiden eteenpäinmeno  . Hiilikaivoksia haluttiin sulkea, atomivoimalaitokset kirottiin, koulutusta hoettiin. Lopputuloksesta ei niin väliä. Tietysti mielipide-ero sai aikaan taistelu…

Nousukausi

Aito myyntipäällikkö sen tietää, nimittäin nousukauden pituuden. Niin ainakin SK 13-15 väittää. Historiasta voimme lukea, kuinka  yhdessä olemme tunaroineet ja siksi toivuimme muita hitaammin. Lisäksi Suomi koki Nokian romahduksen ja Venäjän hyytymisen. Maamme sai siis enemmän vaikeuksia syliinsä kuin muut talouden kärkimaat, joilla tuotanto oli monipuolisempaa kuin meillä. Tämän ohella Kiinan pörssiromahdusta silloiset asianantuntijat pitivät  mahdollisena. Sen vuoksi korjailtiin väärään suuntaan. Lähes kaikki olivat sen ennusteen takana.

Nyt siis uskotaan taas myyntipäälliköiden arviontiin. Elämme terveesti, olemme onnellisisa. Nousukautemme jää täten myyntipäälliköiden arvion varaan. Niin ainakin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Markkinat lähettävät jo sellaisia signaaleja, että USA vaipuu taantumaan jo kahden vuoden kuluttua! Saadaan nähdä, toteutuuko tämä arvio. Olemmeko juuri nyt kulkemassa ylös vai alaspäin? On siinä poliitikoilla pohtimista, kun eivät osaa nykyistä…

Pääsiäinen

Pääsäisenä meillä lastenkin oli syötävä lammasta. Munia värjättiin ja kaikkea piti ainakin maistaa. Silloin, vielä ortodoksisessa perheessä, pääsiäinen tuntui juhla-ajalta. Paastoa ei sen enemmin kunnioitettu, suomalaisia kun oltiin, mutta monenlaista ruokaa oli tarjolla. Lihavuus oli kyllä tunnettu, se kuului vain hyvinvoiville perheille. Sellaisia me emme suinkaan olleet. Palkat tuntuivat pieniltä ja niin ne olivatkin. Naapureilta saatiin lainaksi, jos omat varat eivät ruokalaskuihin riittäneet.         

Muistini lokeroissa ei ole, kun molemmat, Pietarissa koulunsa käyneet vanhempani ottivat suomalaisen sukunimen. Sisareni Veera, kaksi ja puoli vuotta minua vanhempi, jo edesmennyt,  koulunsa paremmin suorittanut, olisi varmaan ollut muistavampi. Isäni sukuhaara piti joka tapauksessa Rantamo-nimeämme kauniimpana kuin äitini perheen Kaskea. Siihen aikaan ei lapsilta juuri kysytty tällaisia, suuria asioita. Lelut, leikkiminen ja sään mukaan pukeutuminen olivat korkeintaan niitä lapsil…

Syyria

Jo kahdeksas vuosi sotaa Syyriassa. Niiden seurauksena maan presidentti lupasi uudistuksia, joita ei ole tullut. Sota on vaatinut yli 500 000 kuollutta. Tilanne on siis lohduton. Venäjän presidentti Vladimir Putin on kaiken aikaa tukenut al-Assadia, mutta nyt vetänyt osan joukoistaan pois. Tuki vaikuttaa siten heikentyneen. Vain Venäjän ilmavoimat jatkavat toimintaa. Harkitseeko Putin koko Syyriasta luopumista ja samalla vaikuttavansa al-Assadin tukeen?

SK 12 luo oman kuvansa Syyrian sodasta. Kellään ei ole siellä tarpeeksi vaikutusvaltaa, kansainväliset toimet ovat ponnettomia. Syyriasta näyttää muodostuvan ns. pysyvä matalan tason konflikti, uusia paikallisia rintamia aukeaa. YK:n tekemä sopimus tulitauosta ei näytä onnistuvan. Tilanne siis jatkuu, al-Assadin sotilaat ovat käyttäneet hyväkseen tilaisuutta vallata omaa aluettaan takaisin. Mitä tapahtuu, jos Lähi-Itä pääsisi joskus rauhoittumaan?

Heräisikö aggressiivinen Putin silloin uudelle suunnalla, esimerkiksi pohjoisessa. Venäjä…

Energia

Kotkan Energialaitos ei enää kokeile, vaan on. Kokeilunsa se on aikanaan jo tehnyt, onnistunut tai epäonnistunut. Kaikkein useimmiten kuitenkin onnistutnut. On siis oikea paikka uudelle kaupunginjohtajalle tulla esiin mielipiteineen. Hamina-Kotkan Satama on myös onnistunut suuressa kuvassa. Siinäkin suhteessa esiintuloa voidaan perustella. Saadaan aikaan niihin liittyviä kysymyksiä. Odotellaan kuitenkin jotakin.

Varovaisesti uusi kaupunginjohtaja etenee. Se ominaisuus tuskin leimaa kaungin tulevaisuuden suunnittelua. Satama menestyy, mutta vain tietyillä ehdoin. Ennusmerkit ainakin näyttävät hyviltä. Kiertotalous nostaa päätään. Annetaan uuden kaupunginjohtajan rauhassa merkitä lempipaikkansa. Samoin aikaa käyttäen tuokoon pesueensa mukaan Kymenlaaksoon. Kavereita kaikille ja ystäviä kyllä täältä löytyy.

Se, että yhteisöllisyys on kokonaisuus ja vaatii fyysistä läsnäoloa, miellytti vahaa kymiläistä. Toivottavasti kotoutuminen Kotkaan onnistuu myös siinä suhteessa, että johtaja näkyy t…